Edellisen blogini aikaan odotin kovasti lomamatkaani Barcelonaan. Nyt tätä kirjoittaessani matka on onnellisesti ohi ja mielessä hyvät muistot. Haaveeni oli matkan aikana kuvata kadulla, mutta kuten olen jo aiemminkin huomannut: jos matkalla on seuraa, ei kuvaamiseen pysty keskittymään kunnolla. Parasta katukuvausaikaa on se aika, kun on yksin liikkeellä. Silloin voi tarkkailla kaikella kyvykkyydellään, mitä ympärillä tapahtuu. Lomasta tulikin siten erilainen.
Kun pohdiskelin tämän kuukauden blogiani, nousi teema siihen kuitenkin juuri tuolta matkalta ja eräästä museokäynnistä. Toistoja, taitoja ja tyylejä. Ja kun katselin matkalla kuvaamiani kuvia, valitsin tähän blogiin kuvia kyyhkyistä.
Vierailin ensimmäisen kerran Barcelonassa parikymmentä vuotta sitten. Innokkaana turistina kävin silloin Joan Mirón ja Picasson museoissa. Molemmat museot esittelevät laaja-alaisesti kyseisten taiteilijoiden tuotantoa uran alkuajoista aina sen loppuun asti. Varsinkin Picasso Museossa on esillä paljon taitelijan töitä uran alkuajoilta.
Olen käyttänyt opetuksessa näitä molempia museoita esimerkkinä jo useita vuosia siksi, että niissä havainnollistuu selkeästi, kuinka molemmilla taiteilijoilla on taustallaan vankka perusosaaminen, useiden eri välineiden, materiaalien ja tyylien hallinta. Tämän kautta he ovat edenneet kohti heille tunnusomaista tyyliä, joka myös on kehittynyt vuosien varrella. Minulle nämä museot ovat todellinen esimerkki siitä, kuinka vankalla perusosaamisella on ollut merkitystä historian kirjoihin jääneen taiteen, ammattitaidon ja tyylin löytymisen perustana. Tämän kertaisella vierailullani Picasso Museossa vaikutelmani vahvistui ja syveni.
Picasso oli poikkeusyksilö: jo 12-vuotiaana hän teki öljyvärimaalauksia, joita pidetttiin kypsän maalarin tekeminä. Kun kiertelin museon saleja ja katselin maalauksia, silmien edessä olivat lähes kaikki 1900-luvun alun eri tyylisuuntaukst – Picasso oli kokeillut niitä kaikkia. Ja esillä oli vain murto-osa Picasson tekemistä töistä. Taitoaan kehittäessä Picasso oli toistanut ja toistanut – hän käytti mm. noin vuoden tutkimalla Velasquezin maalausta Las Meninas ja teki siitä 58 eri versiota. Kun hän halusi pitää tauon Las Meninas -projektistaan, hän maalasi viikon kyyhkyjä.
Taidon kehittyminen toistamalla lienee meille kaikille tunnettu asia – olen kuullut puhuttavan siitä, että tarvitaan 10 000 toistoa tai 10 000 tuntia, että jonkin asian oppii. Kuinka monta kertaa oletkaan harjoitellut itsellesi tärkeää ja itseäsi innostavaa valokuvaukseen liittyvää taitoa?
Tämän kertainen Picasso-museossa käynti vain vahvisti käsitystä toistojen määrästä taitojen oppimisessa sekä siitä, miten vankka perusosaaminen vaikuttaa tyylin löytymiseen. Ja uskon siihen samaan myös valokuvauksen opiskelussa.
Kirjoitin aiemmassa blogissani valaistun ja valitun erosta ja siitä, kuinka olen itse opiskelemalla valaistua, oppinut hyödyntämään siinä opittuja taitoja myöhemmin, kun teen ”valittua”. Uskon, että toistojen kautta meille rakentuu ”työkalupakki”; se eri osaamisten säilytyspaikka, josta otetaan esiin aina se väline, joka on sillä hetkellä käyttökelpoisin.
Ja aivan kuten Miró tai Picasso: tekemällä paljon, kokeilemalla, opiskelemalla, tutkimalla, harjoittelemalla ja toistamalla kertyy kokemusta ja taitoja – työkalupakin koko kasvaa ja siitä löytyy yhä useampia erilaisia välineitä käyttöömme eri tilanteissa. Emme ole vain sen yhden ainoan jakoavaimen varassa joka kohdassa. Ja siten voi työkalupakki olallaan edetä kohti omaa tyyliään; löytää itselleen se mieluisa, selkeä, sopiva tai merkityksellinen tapa ilmaista itseään kuvallisesti – joko taiteellisessa tai ammatillisessa viitekehyksessä.
Picasson ja Mirón esimerkki on mielestäni hyvä myös valokuvauksen opiskelussa ja siten oman tyylin kehittämisessä, jos niin haluaa. Uskon, että taito on tie tyyliin. Ja siihen, että tyyliään voi kehittää ja viedä eteenpäin. Toistamalla ja toistamalla. ”Pänttääminen on tylsää, tutkiminen mielenkiintoista ja hauskaa”, totesi hiljattain sattumalta tapaamani entinen opettajani yliopistoajoilta.
Koontina katselusta ja kohtaamisesta: tutkiva ote toistojen avulla on tie taitoon ja tyyliin. Riippumatta siitä onko valokuvaus sinulle rakas harrastus, elämäntapa tai ammatti.
Jos haluat, niin käy katsomassa blogistani lisää kuvia Barcelonan kaduilta.
