Pääkirjoitus: Valokuva vaikuttaa, enemmän kuin koskaan

Kirjoittanut 23.11.2016

”Valokuva vaikuttaa” oli 1970-luvulla Finnfoton ja Valokuva-lehden slogan, jolla pönkitettiin valokuvauksen ja valokuvaajien statusta ja itsetuntoa. Tuolloin käytiin kiivasta kädenvääntöä siitä, mikä valokuvauksen asema luovuuden kentässä oikein on. Osa piti sitä yhtenä kuvataiteen lajina, osa kiisti asian jyrkästi. Kieltävien mielipiteiden perusteluna oli jopa väite, että valokuvaus ei voi olla taidetta, koska kuva syntyy helposti nappia painamalla.

Edesmennyt oma oppi-isäni, koiranleuka ja etevä valokuvauksen harrastaja mainosalan ammattistatuksella, Timo Haavisto, heitti vastaväitteen. Hän totesi, että sittenhän pianonsoittokaan ei ole taidetta, koska siinä ääni syntyy myös ”nappia painamalla”.

Nuo ajat ovat jo historiaa. Yhä edelleen on kuitenkin ollut havaittavissa arvostuskuiluja harrastajien ja niin sanottujen ammattilaisten töiden välillä.

Kouriintuntuva osoitus, kuinka sekä harrastajiksi luokiteltavat että ammattilaisiksi laskettavat kuvataiteilijat mahtuvat töineen samaan näyttelytilaan tasavertaisina ja jopa toisiaan täydentäen on nähtävillä Sipoossa. Söderkullassa, Gumbostrand Konst och formissa on nimittäin esillä yhteisnäyttely Luontoon 15.1.2017 saakka.

Esillä on komea kattaus teeman mukaisia kivitavaraveistoksia, maalauksia ja piirroksia sekä valokuvia. Valokuvaajia on mukana hyvän joukon toistakymmentä, muun muassa Caj Bremer ja Markus Varesvuo. Näyttelyn näkyvin osa on nimenomaan monipuolinen valokuvaripustus.

Tässä vaiheessa on myös vuoden viimeinen mahdollisuus kiittää paperilehden sivuilla menneestä vuodesta ja toivottaa entistä parempaa tulevaa. Sähköinen verkkopalvelumme osoitteessa kamera-lehti.fi sen sijaan täydentyy ja kasvaa jatkuvasti. Kirjautumalla tilaajatunnuksella palveluun saat koko sisällön vapaasti omaan käyttöösi.

Vuosi 2017 tuo tullessaan myös muutoksia Kamera-lehdelle. Toimitus muuttaa vuodenvaihteessa karkuun talossa alkavaa mittavaa remonttia. Nykyisessä tilassa luvassa olisi keskellä talvea sähköttömiä ja vedettömiä jaksoja – sekä mahdollisesti jopa rappauksen putoamista niskaan.

Luvassa on myös uusia kirjoittajia ja mielenkiintoisia uusia juttuja. 100-vuotias Suomemme tullaan myös huomioimaan artikkelivalinnoissa kautta vuoden. Meeri Koutaniemen, Katja Ketun ja Maria Seppälän dokumentti Fintiaanit aloittaa tammikuun numerossa juhlavuoden.