Heli Blåfield kuvasi suomalaisten saunomista jokaisessa Suomen 19 maakunnassa. Lopulta hän löysi myös oman kuvaaja­identiteettinsä juurille.

Helsinkiläisen yleisen saunan naisten saunavuorolla tunnelma on täysin omaa luokkaansa. Valokuvaaja Heli Blåfield haluaa viipyä Kotiharjun saunan löylyissä kameroineen silläkin uhalla, että hiki valuu rungon ja objektiivin päälle. Kuvauskeikalla Heliä jännittää, että kuinka laite kestää kuumuuden.

– Odotin, että kamera hajoaa millä hetkellä hyvänsä. Olen ihmeissäni siitä, että Canonin 5 mk II pelittää edelleen. Linssit ja korttikin kestivät.

Kuva Kotiharjun saunavuorosta on yksi Helin lempikuvista hänen ja veljensä toimittaja Ville Blåfieldin tekemässä Saunavuoro-projektissa. Sisarukset saivat vuonna 2017 idean lähteä kuvaamaan suomalaisia arkisaunoja. Lopulta tuloksena syntyi puolessatoista vuodessa 21

reportaasia ja Saunavuoro-kirja. Mukaan pääsi erilaisia saunoja ja saunakokemuksia jokaisesta Suomen 19 maakunnasta.

Ihan oma projekti

Kanta-Hämeessä, Riihimäellä, taloyhtiön perjantaisauna näyttää aivan Helin lapsuuden taloyhtiön saunalta. Kuvattavan perheen isä on tehnyt saunaa varten soittolistan, joka soi pukuhuoneessa lapsille.

– Tässä kuvauksessa olimme vielä aika alussa projektiamme. Olin hyvin liikuttuneessa tilassa, koska perhe päästi meidät hyvin lähelle omaan elämäänsä. Näin tapahtui vastaisuudessa kaikkien muidenkin saunojien kanssa.

Ajatus suomalaislöylyttelyn kuvaamisesta lähti liikkeelle siitä, että Heli halusi lehtikuvaajana tehdä projektin, jossa näkyy hänen ikioma kädenjälkensä.

– Kun mietin, mikä suomalaisille ja erityisesti minulle on tärkeää, mieleen tulivat kuvamuistot lapsuuden viikoittaisista saunavuoroista taloyhtiömme saunassa ja toisaalta mökkisaunassamme.

Heli kertoo, kuinka hän on saanut isältään opit puusaunan kiukaan lämmitykseen. Perhesaunan mukavat hetket ja erityisesti pukuhuonelimpparit ovat jääneet lähtemättömästi mieleen.

– Olemme Villen kanssa innokkaita saunojia edelleen ja Saunaseurankin jäseniä. Tapaan usein ystäviäni helsinkiläisessä Yrjönkadun saunassa.

Heli kertoo katsovansa kuvaajana mieluummin lähelle kuin suureen maailmaan.

– Projektin kautta kävi ilmi, että me suomalaiset emme ole erilaisia, asuimme me sitten pohjoisessa tai etelässä. Vaikka tuntuisi, että on jännitteitä iän, työn, alueellisuuden ja muun suhteen, saunassa eroavaisuudet sulavat.

Ihmiset saunakuviin ja haastatteluihin löytyivät verkostojen kautta ja Facebookin maakuntasivuilta. Vinkkejä tuli mitä ihmeellisimmistä saunoista, esimerkkinä vaikkapa pienlentokoneeseen rakennettu löylyttelypaikka.

– Halusimme kuitenkin karsia kreisiydet pois ja löytää arjen saunomisen tapoja. Tuli tunne, että dokumentoivalle tyylille on tilausta tässä kauniisti luodussa, stailatussa Instagram-todellisuudessa.

Ihmisnarkkis viihtyy seurassa

Heli on kuvannut teini-ikäisestä lähtien. Ensimmäisenä välineenä oli rippilahjaksi saatu filmikamera. Tyttö vietti taajaan aikaansa Helsingin Annantalon valokuvalaboratoriossa.

– Kun pääsin Tampereen yliopistoon vuonna 2006 kuvajournalismin kandilinjalle, mulla ei ollut muuta kuin pimiökokemusta. Kuvankäsittely oli todella hankalaa ja jouduin kysymään kaikessa, että mitä tämä asia tarkoittaisi pimiössä.

Kuvaajaopiskelija pääsi harjoitteluun sanomalehtiin: Ilkkaan ja myöhemmin Etelä-Saimaaseen.

– Rakastin sitä, että pääsin keikoilla kummallisiin paikkoihin ihmisten pariin. Isäni on kotoisin Pohjanmaalta ja äitini Lappeenrannasta. Kummassakin paikassa tuntui kuin olisin tehnyt sukututkimusta.

Myöhemmin freelancerkuvaajana Heli totesi olevansa parhaassa seurassa ihmisten parissa.

– Olen ihmisnarkkis. Kaikissa kuvagenreissä olen erikoistunut ihmisiin. Mulle on tärkeää se, kuinka asetun kuvattavieni kanssa samalle tasolle. Henkilökuvaus on mielestäni kuin tanssia.

Maisterinopinnoissaan Heli teki lopputyön oman kuvaajaminän ja valokuvaajuuden rakentamisesta, koska oli pohtinut asiaa työelämässä. Hän haastatteli kuvaajia siitä, miten he asian näkivät. Vastauksissa korostui, että oma kädenjälki löytyy vain paljon kuvaamalla.

– Valokuvaaminen on oikeastaan matka, jolla menet koko ajan eteenpäin. Mitä enemmän kuvaat ja opit tekniikasta, sitä enemmän opit myös ihmisistä. Parhaat opit tulevat mokista ja siitä, miten asettaudut kuvaajana kuvaamaan.

Tänään Heli on kameransa kanssa yksi ja sama.

– Mun on vaikea sanoa, mihin Heli päättyy ja mistä valokuvaaja alkaa.

Dokumentoiva kuvaaja ei ole esillä

Porin prikaatin isossa saunassa kuumuus on enemmän kuin kova, mutta Heli on päättänyt kestää kymmenen varusmiehen löylytyksen tahdissa. Joutsenolaisessa miesten saunassa hän taas ei pysy mukana. Kun löylykilpailu alkaa, kuvaaja päätyy saunan ulkopuolelle kuvaamaan ikkunan läpi.

– Kaikenlaisia kikkoja saunakuvaamiseen tuli keksittyä matkan varrella. Mulla oli kaksi kameraa, jolla kuvasin. Paras oppi oli, että toinen kameroista kannattaa tuoda etukäteen alalauteille lämpenemään siksi aikaa, kun kuvaa vaikkapa pukuhuoneessa.

Omituista oli, että miesten saunavuoroilla tunnelma ei häiriintynyt naiskuvaajan läsnäolosta. Eikä naisetkaan hämmentyneet Helin mukaan Villen seurasta. Tosin hän yleensä tapasi ja haastatteli naiset vasta saunan jälkeen.

– Ihmiset olivat kautta Suomen ylpeitä omista tavallisista saunoistaan ja päästivät avoimesti luokseen, koteihinsa ja yhteissaunojen löylyihin. Tuntui, että olimme saman ymmärryksen äärellä.

Sisarukset pyrkivät joka kuvaus ja haastattelukeikalla siihen, että tunnelma olisi autenttinen, ikään kuin he olisivat kärpäsenä katossa.

– Dokumentoiva kuvaaja voi tavallaan olla näkymätön. On tietenkin tärkeä olla läsnä, mutta on myös tärkeää, että ei tee itsestään numeroa keikoilla.

Parivaljakko päätti tehdä 21 juttuaan maakunnista aakkosjärjestyksessä. Kaiken kaikkiaan kilometrejä saunojen perässä kertyi 12 908. Viimeiseksi kuvaukseksi jäi Ahvenanmaa – Åland.

– Siellä pääsimme kahden veljeksen yhdessä rakentamaan saunaan. Myöhemmin he tarjosivat meille borts-keittoa. Se oli ihana lopetus sarjalle.

KUKA

Heli Blåfield

Helsinkiläinen freelance-valokuvaaja on erikoistunut henkilökuvauksiin. Julkaisi veljensä Villen kanssa Saunavuoro-kirjan 2019 (Teos). Sitä ennen kirjan jutut julkaistiin 19 jutun Sauna-Suomi-sarjana Rapport-alustalla.