Kameraseura 100 vuotta – Lehti valokuvauksen harrastajille

Kirjoittanut 20.5.2021

Kameraseura pyrki alusta lähtien tekemään lehteä maan valokuvauksen harrastajille. Fotografiamatörklubben i Helsingfors oli sitä jo yrittänyt, mutta kiinnostuneita lukijoita oli vielä ollut liian vähän. Harrastuksen suosio oli kasvanut 1920-luvun alkuun tultaessa, joten seura alkoi etsiä hankkeeseen yhteistyökumppania. Neuvottelut Suomen Ammattivalokuvaajien Liiton kanssa jäivät tuloksettomiksi, mutta liitto julkaisi pian omaa Suomen Valokuvaaja –lehteä ammattikuvaajille. Seura pääsi lehdentekoon 1926 Suomen Valokuvaustarpeiden Kauppiaitten yhdistyksen kanssa. Kauppiaat kustansivat ja seura vastasi sisällöstä. Markkinat olivat pienet, joten oman Valokuvaus-lehden ja Suomen Valokuvaajan välille sukeutui kilpailuasetelma.

Päätoimittajaksi tuli Erland Piirinen. Lehteä tehtiin harrastajavalokuvaajille. Siinä julkaistiin tekniikka-artikkeleita, harrastajayhdistysten kokousraportteja, henkilökuvia valokuvaajista ja paljon valokuvia. Lukijat saivat palautetta kuvistaan, ja väiteltiin kiivaastikin taiteesta. Valokuvaus-lehden tarina päättyi lamaan 1931. Lukijakunta oli kasvanut tasaisesti mutta liian hitaasti.

Unelma lehdestä eli yhä. Seura julkaisi Kameralehti-nimistä tiedotetta 1943–1949. Valokuvausharrastuksen kasvu rohkaisi kuitenkin jälleen aikakauslehden tekoon. Käsissäsi olevan lehden ensimmäinen numero ilmestyi 1950. Se oli Valokuvaus-lehden tapaan koko maan jo alusta harrastajille suunnattu opastavia artikkeleita ja uutisaineistoa sisältävä lehti. Siinäkin keskusteltiin 1950-luvulla tiukasti.

Kameraseuran itse kustantama lehti oli lukijakunnan ja ilmoittajien kiinnostuksen varassa. Lehdestä tuli Suomen Kameraseurojen Liiton äänenkannattaja. Se aloitti 4-sivuisena ja ilman valokuvia mutta kasvoi vuosikymmenen kuluessa 38-sivuiseksi runsaasti kuvitetuksi julkaisuksi, joka sai värikannet. Kilpailuasetelmaa ammattikuvaajien lehden kanssa ei enää syntynyt, koska markkinat olivat kasvaneet.

Lehti profiloitui päätoimittajiensa mukaan. Eero Raviniemen aikaan (1950–1955) se vastasi etenkin pitkälle edenneiden valokuvaajien kiinnostuksiin. P.K. Jaskarin kaudesta (1956–1983) lähtien painotus huomioi enenevästi tavallisen valokuvauksen harrastajan.

Kameralehti julkaisi aluksi kokousraportteja harrastajayhdistysten toiminnasta, mutta kun lehden kohdeyleisöksi tuli entistä selvemmin koko maan harrastajavalokuvaajat, tuli tarve seuran omalle jäsenlehdelle. Kameraseuran Uutiset kertoi seuran toiminnasta 1959 alkaen kuuden vuosikymmenen ajan.

Tämän palstan artikkelisarja perustuu Kameraseuran juhlavuonna ilmestyvään 100-vuotishistoriaan.