KUKAT KEDOLLA

Kirjoittanut 12.7.2020

Tällä hetkellä ovat kuvauskohteet jotenkin hakusessa. Tuntuu, että kaikki on jo kertaalleen kuvattu. Koska koronan takia matkustaminen uusiin, mielenkiintoisiin paikkoihin on ollut keskeytettynä, on inspiraatiokin vähän hukassa. Minkä pensaan alta sen löytäisi? Ehkä onkin niin, että välillä täytyy tyhjentää pää ja aloittaa jotain uutta. Itselläni oli pitkä, lähes vuoden kestävä kirjaprojekti, joka on nyt saatettu loppuun. Voi olla, että sekin vei luovaa voimaa sen verran, että on paussin paikka.  Koska kyse on kuitenkin harrastuksesta, ei kuvaamiseen liity pakonomaista tuottamisen tarvetta. Voin siis vaikka pitää kesälomaa ja kuulostella, josko kulman takaa löytyisi mielenkiintoista kuvattavaa, huomenna tai ensi kuussa.

Kirja projektista saatte kuulla lisää alkusyksystä. Nyt kerron vain nimen, se on TARINAPALLOT. Tein aiheesta myös luennon, jota käyn pyynnöstä esittämässä eri kameraseuran kerhoissa tai muuallakin. Ajattelisin, että useammallakin seuralaisella voi olla ajatuksia tehdä joskus oikea kirja, jota voi tarjota myös myyntiin. Kirjan tekemiseen liittyy paljon sellaista pientä, mutta tärkeää asiaa, jotka selvitin tai selvisivät prosessin aikana.

Kirjassa on kaikkiaan 52 kuvaa, kansikuva mukaan lukien. Niiden tekemiseen meni tovi ja toinenkin. Ehkä on ihan luonnollista, että nyt on takki tyhjä. Kuvien rakentelu vaatii määrätynlaisen mielentilan. Pitää päästä siihen luovaan olotilaan jossa ideat saavat vapaasti pursuta ympäriinsä. Niistä on sitten helppo poimia toteutettavat. Tätä olotilaa ei voi käskeä esille, niin kuin kukkokaan ei laula käskystä. Se tulee kun on tullakseen, kärsivällisyys palkitaan.

Koiranputket pääsivät kaksoisvalotettuna kuvan etualalle.
Pienet ja hennot kevätkaihonkukat sopivat tähän kuvaa pikkuisen tytön seuraksi, jolloin ne näyttävät suuremmilta.

Ajattelinkin, että tänä kesänä keskityn enemmän taustamateriaalin keräämiseen. Kuvaan kedon kukkia, viljapeltoja, maanteitä, pensaita ja risuja. Oikein mielelläni löytäisin pieniä kasvillisuuden peittämiä kukkuloita, mutta ne eivät tunnu suomen luonnossa esiintyvän. Parina edellisenä kesänä ovat jotkut kaupungit kylväneet niittykukkien siemeniä pelloille. Niistä on saanut mukavia kuvan etualan tai taustan rakentamiseen sopivia kuvia. Tänä vuonna oli ennätyksellinen voikukka vuosi. Nekin kelpasivat minulle paremman puutteessa. Rikkaruohotkin voivat olla koristeellisia ja kauniita. Ne paljon parjatut lupiinit, maitohorsmat ja koiranputket.

Tänä kesänä voimme siis huoleti kuvata jos huvittaa ja löytyy jotain mielenkiintoista ja jos ei, niin odotellaan rauhassa uuden innostuksen heräämistä. Jo elokuussa kurssitoimintakin alkaa vilkkaana, joten sieltä ainakin voi hakea inspiraatiota. Uuden oppiminen avartaa aina.

Vaatimaton lintu ja vaatimattomat voikukat tekevät yhdessä rauhallisen kokonaisuuden.