Valokuvaajan ammatti monipuolistuu ja sen myötä koulutus uudistuu. Kuvaajalta odotetaan monen alan taitoja ja avaimet käteen pakettina tekstiä, kuvaa ja videota.

Kuvajournalismin koulutus on uudistunut täysin vuonna 2019, kertoo visuaalisen journalismin yliopistonlehtori Anssi Männistö Tampereen yliopistosta.

Kandidaatin tutkinnossa kuvajournalismin ydin, valokuvaaminen korostuu ja lisäksi videon ja multimedian opetusta on lisätty. Maisteripuolella keskitytään henkilökuvaukseen ja lisäksi sinne on siirretty muun muassa julkaisun suunnittelun ja infografiikan sisältöjä. Iso muutos on, että kaikkien journalismin opiskelijoiden ensimmäinen käytännön opintojakso on visuaalisen journalismin perusteet.

Merkittävää on valintaväylän muutos pääsykokeissa. Suoraa väylää kuvajournalismiin ei enää ole, vaan kuvajournalismin erikoistumisopintoihin voivat hakea kaikki Tampereen yliopiston tutkinto-opiskelijat. Avoinna on järjestetäänkö erikoistumisopinnot vuosittain vai joka toinen vuosi.

– Suomessa on monenlaista valokuvakoulutusta kansanopistoista yliopistotasoiseen koulutukseen. Valokuvaustaitojen opetusta on riittävästi, mutta kuvajournalismille on tarvetta yhä enemmän.

Tampereelta valmistuneet ovat saaneet hyvin töitä mediataloista kuvajournalisteina, sekä muun muassa visuaalisen työn johtamisen tehtävistä. Monet työllistyvät myös yksinyrittäjinä tai kollektiiveissa ja osuuskunnissa. Yksi myönteinen trendi on ollut viime vuosina, että kolmas sektori (museot, järjestöt ja yhdistykset) palkkaavat visuaalisen journalismin osaajia.

Myös ammattikoulutuksen puolella on paljon muutoksia, kertoo valokuvauksen opettaja Vuokko Isoherranen Stadin ammatti- ja aikuisopistosta. Ensi syksynä opinnot aloitetaan vuoden 2018 alussa voimaan astunein uudistuksin. Työelämälähtöisyys on koulutuksen kulmakivi.

– Valokuvaajien työtilanne on ollut pitkään haasteellinen ja menestyminen vaatii markkinoinnin, brändäyksen ja verkottumisen osaamista. Nyt painottuvat valokuvaajan viestinnälliset ja vuorovaikutuskyvyt. Dokumentaarisen valokuvan nousu näkyy myös hakijoissa. Sisältö ja kuvilla vaikuttaminen kiinnostavat selkeästi enemmän kuin tekniikka. Alan haasteet ovat ajaneet valokuvaajat toimimaan yhdessä luovasti uusin tavoin. Se on mahtavaa.

– Valokuvakoulutuksessa jokaisella koulutusasteella on paikkansa, koska myös oppijat ovat niin erilaisia. Kuvallisen viestinnän kehittymiselle on iso merkitys sillä, kuinka intohimoisia kuvaajia kouluistamme valmistuu.

Valokuvauksen opiskelupaikat

• Yliopistot: Helsingissä opintoja antavat Aalto-yliopiston median laitos ja Kuvataideakatemian tila- ja aikataiteen opetusalue. Tampereella on kuvajournalismin linja ja visuaalisen journalismin maisteriopinnot.
• Ammattikorkeakoulut: Lahdessa, Turussa sekä Pietarsaaressa ruotsinkielinen Novia. Koulut painottavat eri osaamisalueita.
• Ammattiopistot (Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto): Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Ammattiopisto Luovi, Ammattiopisto Lappia Tornio, Ingmanedu kulttuurialan ammattiopisto, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, Luksia eli Länsi-Uudenmaan ammattiopisto ja koulutuskuntayhtymä, Pekka Halosen Akatemia, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä Riveria ja Vantaan ammattiopisto Varia.
• Kansanopistot: Heo Helsinki, Keski-Pohjanmaan opisto Kälviä / Kokkola, Kuusamon opisto, Kymenlaakson opisto Inkeroinen / Kouvola, Laajasalon opisto Helsinki, Lahden kansanopisto, Limingan taidekoulu, Muurlan opisto, Paasikivi opisto Turku, Voionmaan opisto Tampere ja Västra Nylands folkhögskola Karjaa.
• Lisäksi aikuiskoulutusta: Ammattiopisto Lappia Tornio, Gradia Jyväskylä, Keski-Pohjanmaan opisto Kälviä / Kokkola, Sataedu Nakkila ja visuaaliviestinnän Instituutti VVI Tampere.

Lisää hyödyllistä tietoa löydät Valokuvaajaksi-sivustolta.  

3 tarinaa opiskelusta

Valokuvaus inspiroi elämänmuutokseen

Keijo Lehtimäki, 46 v., opiskelee Kuusamon opiston yksivuotisella valokuvauslinjalla. Ammatilliseen koulutukseen valmistavassa ohjelmassa opetetaan valo- ja videokuvauksen perusteet. Opintopisteet voi mahdollisesti hyväksyttää jatko-opinnoissa.

Kolmisen vuotta valokuvausta harrastanut Keijo halusi pitää välivuoden hierojan töistä. Hän valitsi kouluksi Kuusamon opiston, koska puitteet luonto- ja maisemakuvaamiselle olivat erinomaiset. Keijo suunnitteleekin jäävänsä Kuusamoon pysyvästi.

– Opiskelijat tulevat ympäri Suomea. 12 opiskelijan ryhmässä ikäjakauma on lähempänä 40 vuotta.

Tuntiopettajia on yksi; vierailevat luennoitsijat opettavat esimerkiksi luontokuvaamista, videokuvaamista, henkilökuvausta ja brändäämistä. Opetus on monipuolista ja kuvausreissuille pääsee joustavasti tarvittaessa.

– Toivon että olisin lähtenyt jo aiemmin kouluun, sillä lähiopetus on tehokasta. Muut oppivat nopeasti saman, mihin minulta meni vuosia itseopiskelua ja kursseja. Ryhmässä oppiminen on mielekästä ja erityisesti videokuvaamisesta olen saanut paljon.

Keijoa kiinnostavat monet aiheet ja hän haluaa tehdä valo-ja videokuvaamista monipuolisesti. Hänen jatkaa osa-aikaisesti hierojana ja suuntautuu valokuvauksessa luontomatkailuun ja tapahtumakuvaukseen.

– Luonnon kuvaaminen on minulle koukuttava kimmoke saada itseni liikkeelle. Luonnossa oleminen on tärkeää, laskee stressiä. Haluan päästä irti kiireestä. Koulun kanssa suunnittelemme matkaa Norjaan.

Keijo rohkaisee valokuvauksesta innostuneita kouluun. Opintoihin voi lähteä, vaikka etukäteen ei ole juurikaan osaamista.

“Olen löytänyt sen mun jutun”

Ronja Koskinen, 24 v., opiskelee Tampereen yliopistolla kuvajournalismin kandidaatiksi kolmatta vuotta.

– Minulle oli selvää, että menen korkeakouluun. Vaihtoehtoina olivat kuvajournalismi- tai elokuvaopinnot. On hienoa, että saan akateemisen tutkinnon lisäksi ihan oikean ammatin.

Ronja on nauttinut vapaasta sivuaineoikeudesta ja opiskellut politiikan tutkimusta ja kieliä. Koulussa solmitaan myös kontakteja ja löydetään yhteistyökumppaneita. Tutkinto antaa lisäksi kirjoittavan toimittajan perusopinnot.

– Maisteriopintoihin menisi vielä kaksi vuotta, mutta haluan ensin työelämään. Myös ulkomailla opiskelu tai työskentely olisi mieleistä. Paljon on suunnitelmia tulilla.

Opinnot koostuvat viestinnän ja journalistiikan teoriakursseista sekä valokuvauksen käytännönläheisistä kursseista, jotka sisältävät valaisua, reportaasia, uutis- ja henkilökuvausta, videota ja taittoa. Lehtoreita on kaksi ja mediataloista tulee vierailevia kurssittajia. Työelämäharjoittelussa pääsee kokeilemaan onko työ oikeasti sitä mitä haluaa.

– Videon opetusta olisin toivonut jo aikaisemmin, sillä sitä tarvitsee kesätöissä heti.

Osana opetusta toimii Moreenimedia, jossa toimitetaan yhteistyössä journalistiikan ja maisteriopiskelijoiden kanssa printti ja netti-lehteä.

– Teemme oikeaa lehtityötä ja näemme miten journalismi syntyy. Työharjoittelussa tiedät jo miten toimitus toimii. Moreeni on myös opettanut juttujen suunnittelua.

Ronja toivoo, että valokuvauksen koulutus säilyisi yliopistossa ja kuvajournalismin tärkeys ymmärrettäisiin.

– Meillä on paljon yhteisiä opintoja toimittajien kanssa ja välillä tuntuu, että valokuvaajat unohdetaan. Pelkään, että koska uudessa journalistiikan koulutusohjelmassa kuvajournalismia ei valita suoraan ja erikoistutaan vasta myöhemmin, se saattaa karsia hakijoita. Kaikki eivät halua olla kirjoittajia. Itse en olisi ottanut riskiä, etten vuoden toimittajan opintojen jälkeen pääsekään opiskelemaan kuvajournalismia.

– Tykkään tästä työstä ihan hirveästi ja tätä haluan tehdä. Minua kiehtoo henkilöiden, tarinoiden, uutisten tai tärkeiden tapahtumien kertominen kuvalla. Nautin myös yhteydestä kuvattavien kanssa.

Taiteen piiristä kattava pohja valokuvaajan ammattiin

Ottilia Orenius, 24 v., opiskelee kuvataiteilijaksi kolmatta vuotta Turun ammattikorkeakoulun taideakatemian neljä-vuotisella valokuvalinjalla. Taideaineita, kuten taidehistoriaa ja taiteen filosofiaa opiskellaan yhdessä muiden kuvataideopiskelijoiden kanssa.

Valokuvausopinnot sisältävät muun muassa valokuvauksen historiaa, kuvan lukutaitoa ja -analyysia, studio- ja pimiökursseja, kuvankäsittelyä ja valaistusoppia, sekä valokuvateoriaa. Opintopisteistä iso osa tulee harjoitteluista.

Ottilia opiskeli valokuvausta lukion jälkeen vuoden Lahden kansanopistossa. Hän jatkoi opintoja taidepainotteisessa Turun koulussa, sillä halusi panostaa oman visuaalisuuden kehittämiseen.

– Opiskelu on ollut jopa haastavan vapaata, mutta se on antanut aikaa hakea omaa suuntaa. Täällä oppii monipuolisesti taiteesta ja ymmärrän paremmin alaa jolla työskentelen. Olen saanut sitä, mitä tulinkin hakemaan. Käytännön opetusta olisi tosin voinut olla vieläkin enemmän.

– Koulussa olen alkanut tiedostaa millainen olen kuvaajana. Inspiroidun vanhasta maalaustaiteesta sekä tarinankerronnasta. Minua viehättää arkipäiväisten asioiden kauneus, jopa satumaisuus sekä symboliikka. Suurin työ on kuvaan johtava pohdinta. Kuvauksen hetki ei ole minulle niin merkityksellinen kuin sisältö.

Ottilia kategorisoi itsensä lifestyle kuvaajaksi, joka kuvaa mieluiten asetelma- ja ruokakuvia. Hänen työskentelytapansa on hidas ja rauhallinen. Hän ei näe itseään kuvataiteilijana, vaan toiveena on tehdä töitä freelance kuvaajana eri medioihin.

– Neuvoni valokuvausta opiskelevalle on, että pidä kiinni rohkeasti omasta kiinnostuksestasi ja tuo se esille. Samalla pysy avoinna uusille ideoille ja vaikutteille.