Pääkirjoitus: Filmien paluu tulevaisuuteen

Kirjoittanut 15.8.2019

Luin äskettäin uutisen Kodak Ektachrome -diafilmin paluusta markkinoille, ja sen jälkeen samankaltaisen uutisen Fujin Neopan-mustavalkofilmin tuotannon aloituksesta. Nämä ovat siis merkkejä siitä, että analoginen kuvaaminen, tai toisella tapaa ilmaisten, filmille kuvaaminen ei ole pikkuhiljaa kadonnut historiaan, vaan aivan selvästi uutta kiinnostusta on olemassa. Tähän voi olla monia eri selityksiä.

Ensinnäkin, on joitain kuvaajia, jotka eivät ole missään vaiheessa lopettaneet perinteistä kuvaamista, vaan ovat tehneet sitä koko ajan. Tähän pieneen joukkoon kuuluu esimerkiksi meidän kaikkien tuntema Hannu Hautala, joka ei ole missään vaiheessa vaihtanut digikameraan.

Suurempi ryhmä ovat nuoret valokuvaajat, jotka ovat kasvaneet 2000-luvun alusta digitaalisen kuvauksen kehittymisen myötä eivätkä ole koskaan kuvanneet filmille. Heille perinteinen kuvaaminen onkin jotain aivan erityisen erikoista, kun kuvaa ei voi nähdä heti valottamisen jälkeen. Uutta on heille myös se, että filmikuva on konkreettinen, pienikokoinen esine; kehittäminen ja kuvien vedostaminen pimiössä on yhtä jännittävää kuin arkeologisen löydön tekeminen.

Olen mielenkiinnolla seurannut uus-filmikuvaajien keskusteluja Facebookin Filmikuvaus-ryhmässä, ja siellä filmien kehitereseptejä vertaillaan kuin ruokaohjeita kokkauspalstoilla.

Nykytyyliin ilmaistuna filmikuvaaminen on varsin haastavaa. Kameroita on helppoa hankkia, mutta koko analogisen prosessin läpikäyminen edellyttää asianmukaisia varusteita. Filmien, erityisesti mustavalkofilmien, kehittäminen on varsin yksinkertaista kotioloissakin. Vedosten tekeminen sen sijaan vaatii pimiövarusteita kuten suurennuskojeen. Niitä on enää hyvin harvalla, sillä pimiöt on kouluistakin purettu aikaa sitten ja laitteita on viety kaatopaikoille.

Myös diaprojektori voi olla nykyisin vaikeaa löytää, jos aikoo projisoida uudelle Ektachromelle projisoituja dioja, ja diafilmeille tarvittavaa E-6-kehityspalvelua on heikosti tarjolla.

Mutta mahdollisuuksia on monia. Innostuneimmat kuvaavat jopa 1800-luvun tyyliin daguerrotypioita ja märkälevykuvia itse rakentamillaan suuren koon puukameroilla vanhoja objektiiveja käyttäen.

Tästä eteenpäin päätoimittajana jatkaa tehtävään valittu Arja Krank, ja itse siirryn takaisin lehden avustajien puolelle. Kiitän seurastanne, arvoisat lukijat!

Harri Hietala

päätoimittajan sijainen