Pari tietä maailmalta VB-valokuvakeskukseen

Kirjoittanut 12.6.2018

Usein mediatilaisuudessa valmiin näyttelyn parissa ilmoille kajahtaa kysymys ”Miten tämä näyttely tuli teille?” Ajattelin avata parilla esimerkillä, minkälainen tie voi löytyä kansainvälisen näyttelyn taustalta.

Vuoden 2017 vierailu Fotografiskan yläkerran ikkunoista avautuvien maisemien äärellä tuotti idean Magnus Wennmanin Where the Children Sleep -näyttelystä. Fotografiskan kiertonäyttelyistä vastaava Johan Vikner kertoi näyttelystä, joka tulee heidän kiertonäyttely valikoimaan. Puhuttelevat kuvat ja ajankohtainen aihe saivat risteilyn jälkeisen herkistyneen mielen päättämään, että näyttelyn on tultava VB-valokuvakeskuksen seinille.

Suomeen palattua mietittiin budjetit ja näyttelytyöryhmä kutsuttiin koolle. Hyvin nopeasti syntyi yksimielinen päätös näyttelystä.

Näyttelyvaihto Ruotsin kanssa on aika ideaali, esimerkiksi kuljetuskustannusmielessä. Sen lisäksi että luontevin reitti Tukholmaan käy Grande Buffetin kautta, niin myös esimerkiksi juuri Fotografiska on ehkä itsestäänselvin linkki muualle maailmaan. Yhteistyö Fotografiskan kanssa on tuntunut hyvin mutkattomalta ja seuraavat kuviot siintävät jo horisontissa.

Kuljetuskustannukset

Kuljetuskustannukset muodostavat ison osan näyttelyn kustannuksista. Jos niihin ei tarvitse varata paljon rahaa budjetissa, niin muilla näyttelyn toteutuksen osa-alueilla on yleensä helpompi hengittää.

Yksi loistava esimerkki on vuoden 2017 kesänäyttely, National Geographic 50 Greatest -näyttely. Kuvat tulivat digipakettina.

Elämäni ensimmäinen ”digipaketti”näyttely tuntui pienen epäröinnin jälkeen aika ylelliseltä. Tekstit olivat valmiina ja pressimateriaalit ja kaikki tarvittava, mikä yleensä loihditaan tyhjästä, oli jo kansioissa.

Tällöin oli aikaa ja mahdollisuus räätälöidä näyttely juuri meidän tiloihin sopivaksi. Tuntui aika käsittämättömältä hurvittelulta laittaa esimerkiksi Steve McCurryn afgaanityttö meidän seinään sopivaksi. Lopputulokseen olin kuitenkin erityisen tyytyväinen ja saimme siltä kesältä kävijäennätyksen rikottua 11 vuoden takaa.

Where the Children Sleepin matka meille

85 sähköpostia myöhemmin näyttelynhaku oli sovittu ja VB-valokuvakeskuksen koko 2 henkilön kokoinen henkilökunta istui jälleen Grande Buffetissa suuntana Tukholma. Vuokrapakettiauto viiletti pitkin Tukholman katuja ja matkan varrelta tarttui myös osa tämän vuoden kesänäyttelyn kuvista.

Paluumatkalla aikaisen aamuvalon valaisemilta kasvoilta voi laskea jokaisen hyödynnetyn minuutin Tukholmassa. Tapaamisia, noutoja, tutustumisia. Näillä matkoilla rennot turistimaiset askeleet eivät ole hyväksyttyjen asioiden listalla.

Syyrian lapsista kertova näyttely toi aiheen hyvin lähelle katsojaa. Valmiina saapunut näyttely sai Kuopiossa esillepanoa tukemaan esimerkiksi projisoinnin leijuvaan sänkyyn ja erityisen äänimaiseman. Esimmäistä kertaa tunsin pienen epäonnistumisen tunteen, kun en hoksannut ujuttaa nenäliinapaketteja näyttelyn esillepanoon.

Lopulta koitti se hetki, kun näyttely oli aika pakata jälleen puulaatikkoihin ja saattaa  Farah 2, Ralia 7, Rahaf 13 ja Iman 2 ja muut nukkumapaikkaa etsivät lapset kohti seuraavaa yleisöä. Siitä tuli väkisinkin hieman sentimentaalinen olo. Mutta kyllä tämä oli sen kaiken arvoista.