Ilkka Halson näyttely tuo valokuvatun maiseman eteemme kapeina profiilimaisina maiseman tasoina. Teoksissaan Halso käsittelee maiseman valokuvaamisen vaikeuden ja helppouden ristiriitaa: maisema on liian kokonaisvaltainen elämys vangittavaksi pieneen suorakaiteen muotoiseen kuvan pintaan.  Ilkka Halso lähestyy kuvantamisen ongelmaa uudesta näkökulmasta purkamalla maisemaa osiin, mitä myös näyttelyn nimessä oleva anatominen termi ”dissektio” kuvaa. Dissektio tarkoittaa jonkin asian (kuolleen ruumiin) analysoimista leikkelemällä se osiinsa. Analogia maiseman ja anatomisen tutkimuksen välillä saa kiintoisia ajatusyhteyksiä.