Kastehelmi Korpijaakon näyttely on yhdistelmä nuotiopaikkaa ja kenttäkirkkoa, luonnos esitykseksi ja näyttämö ilman näyttelijöitä. Tilallinen installaatio kutsuu kävijän keskittymään hiljaisuuteen sanojen välissä.

Näyttelyn nimi Tauko viittaa retoriseen keinoon, jonka kautta sanotun merkitystä voidaan korostaa. Jaettu hiljaisuus on painokasta. Samalla vaikenemisen voi nähdä myös mahdollisuutena harkita, epäröidä, viivytellä tai levätä.

Hippolyte Studioon rakennettu vähäeleinen installaatio sisältää valokuvan, penkin, tekstiä, mikrofonin ja vahvistimen sekä kukkia maljakossa. Kokonaisuuden lähtökohtana toimivat Korpijaakon havainnot gallerianäyttelyn kokemisen ja tapahtumisen tavoista, kommunikaatiosta ja surusta sekä inhimillisen läsnäolon eettisistä reunaehdoista.