Kuva: Tanja Koljonen.

Tanja Koljosen teossarja tavoittelee kiinnekohtia otsikoiden vyöryssä, joka hautaa kaiken epävarmuuteen. Tiedon määrä ei ole verrannollinen tietämiseen, sillä palapelistä jää aina jokin pala puuttumaan.

Vuonna 2014 alkanut ja edelleen jatkuva teossarja koostuu käsin musteella peitetyistä sanomalehdistä, joista on jätetty näkyviin ainoastaan pala uutiskuvissa esiintyvää taivasta. Ajan myötä työstetyistä sanomalehdistä muotoutuu useita vuosia yhdistävä fragmenttien arkisto. Sanomalehtien herkkä painomuste reagoi auringon uv-säteilyyn pyyhkien taivasta varjostavat pilvet hiljalleen pois. Jäljelle jää tyhjyys.

Koljosen työskentelylle on tyypillistä käyttää valokuvien rinnalla myös jo olemassaolevia materiaaleja kuten kirjan tai lehtien sivuja tai sanomalehtiä. Leikkaamalla tai peittämällä osia niistä ja yhdistäen kuviin tekstiä, kirjaimelliset merkitykset korvautuvat uusilla. Lineaarinen tarinankerronta katkeaa kuviin ja niihin liitettyihin sanoihin, jotka yhdessä antavat tilaa herkille argumenteille: pilvet tulevat katoamaan. Koljosen teokset antavat ymmärtää, että rationaalisesti perustellun informaation lisäksi on olemassa myös muita tapoja tietää.