Usko, toivo ja huomiopalaute. Kaikkia niitä tarvitaan valokuvaharrastuksen muuttuessa piirun verran vakavampaan suuntaan.

Jossain vaiheessa tulee tarve näyttää kuvia myös muille, ulkopuolisille, jotka voivat sanoa ja ajatella niistä mitä vaan!  Se vaatii rohkeutta ja uskoa itseensä ja omaan tekemiseen.

Toivo tulee mukaan kuvioihin, kun hartaasti toivoo, että edes joku näkee sen idean ja ajatuksen, jonka olen yrittänyt tuoda esille kuvassani. Turha toivoa, että kiitosta ja kunniaa satelisi joka tuutista, eihän se ole edes realistista. Pääasia on, että teos herättää jotain tunteita. Tunne voi olla vaikka puistatus, ärtymys, ihastus, epätoivo, eli ihan mitä vaan. Jos katsojan mielessä ei liikahda mitään, kannattaa kuvaajan katsoa peiliin ja miettiä omaa konseptiaan uudestaan.

Liian usein elämme ystävien, Facebook-peukuttajien ja hyvää tarkoittavien sukulaisten arvioiden turvallisessa ympäristössä. Kukaan ei halua olla se, joka sanoa paukauttaa rehellisen mielipiteen, vaan kaikki edellä mainitut haluavat kiitellä.

Ennen

Jälkeen

Negatiiviset tai neutraalit mielipiteet ovat niitä, joiden kautta voimme kasvaa ja kehittyä. Negatiivinen palaute onkin mielestäni väärä ilmaisu, jota ei pitäisi käyttää ollenkaan. Palautteen tulisi antaa tekijälle huomioita seikoista, joita hän ei ole tullut itse ajatelleeksi.

Omalle työlleen tulee sokeaksi.  Kaikki näkevät erilaisia asioita. Hyvän huomiopalautteen antaja kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että kuvan vasen alakulma on raskas tai voisiko katseen suunta olla toinen. Voisiko kuvaa rajata toisella tavalla?

Tähän huomiopalautteen vastaanottamiseen täytyy kasvaa, jotta siitä saa itselleen voimaa ja energiaa.

Turhan usein tulee ensimmäiseksi mieleen, että mitä tuokin arvostelee, eiväthän hänen omatkaan kuvansa niin ihmeellisiä ole. Pitäisi ajatella: ”Täytyypä katsella uudestaan, hyviä huomioita, otan opikseni, sain lisätietoa, joka voi auttaa minua kehittymään”. Silloin palautteen antajalle jää hyvä mieli, hän auttoi, ja saajalle myös. Kummankaan ei tarvitse selitellä. Palautteen saaja pohtii sitten itsekseen saamaansa palautetta ja joko toteuttaa niitä tai ei.

Kiitos kaikille, joilta olen saanut palautetta. Niistä on jäänyt mieleen monia hyviä huomioita, joita totun pikku hiljaa käyttämään hyväkseni, kehittyäkseni kuvaajana.