Ihmiskunnan historia on täynnä keksintöjä, jotka aikansa elettyään tulevat tiensä päähän ja hiipuvat hiljaa historian lehdille. Näin käy yleensä siksi, että joku keksii korvaavan tuotteen, joka tekee saman kuin edeltäjä, mutta paremmin, nopeammin, halvemmalla ja helpommin.

Hevosvetoisen raitiovaunun tilalle tuli sähkövetoinen raitiovaunu. Höyryveturin korvasi dieselveturi, ja sen jälkeen tuli sähköveturi. Kirjekyyhkyn tilalle tuli monen välivaiheen jälkeen sähköposti ja sosiaalinen media facebookeineen ja twittereineen.

Käytöstä poistuva tekniikka vetää puoleensa harrastajia, jotka vaalivat sen perintöä. Vanhat autot, kamerat, posetiivit ja muut soittopelit säilyvät tuleville polville, kiitos aktiivisten rassaajien. Jotkut jopa ylläpitävät vanhoja junia ja rataosuuksia, höyrylaivoista puhumattakaan.

Äänitteiden markkinoilla kehitys on ollut erikoinen.

Monistettujen äänilevyjen taru näytti loppuvan ennen aikojaan, kun markkinoille tuli c-kasetti. Karmeasta äänenlaadusta huolimatta se saavutti valtaisan menestyksen, sillä se teki mahdolliseksi äänilevyjen ja radio-ohjelmien kotikopioinnin.

C-kasetin tarinan lopetti puolestaan cd-levy, jonka äänen laatu kuulosti taivaallisen selkeältä ja kirkkaalta. Musiikki-intoilijoiden mielestä jopa luonnottoman kirkkaalta. He vannoivat vinyylilevyjen nimeen.

Valokuvausalalla vuosisadan suurin mullistus oli siirtyminen kemiallisesta kuvauksesta digitaaliseen kuvaukseen. Tämä tapahtui vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa.

Kemiallinen valokuvaus on nyt siirtynyt historiaan. Suuret filmivalmistajat ovat kadonneet maisemista, kuten Kodak Lontoon Piccadilly Circuksen valomainoksesta. Viimeinen Kodachrome 64 -filmi valmistui vuonna 2008.

Jokin aika sitten kuului kummia: Kodak (siis se, mitä siitä on jäljellä) on ilmoittanut suunnittelevansa Kodachrome- ja mahdollisesti myös Ektachrome-filmien valmistuksen uudelleenkäynnistämistä.

Kodachrome-filmin valmistuksen tiedetään olleen erittäin monimutkainen prosessi. Siihen liittyi todennäköisesti paljon ns. hiljaista tietoa.

Vielä yllättävämpi on toinen Kodakin ennakkojulkistus: Tekeillä on super 8 -koon filmiä käyttävä elokuvakamera. Kuvattu filmi lähetetään kehitykseen, jonka yhteydessä se kopioidaan videolle. Ideana on kuulemma saada ”elokuvamainen” vaikutelma.

Tämä menee yli meikäläisen ymmärryksen. On kuin joku ilmoittaisi tuovansa markkinoille hevosvetoisen raitiovaunun.