Kuva: yksityiskohta Maija Närhisen esineinstallaatiosta (2021).

Maija Närhisen näyttelyssä etsitään esineiden rajoja. Erilaiset tavarat ovat Närhisen esineinstallaatioissa katoamaisillaan toistensa joukkoon. Ne rinnastuvat ja jopa sulautuvat toisiin samanlaisiin tai samankaltaisiin; itsensä likiarvoihin, joihin näyttelyn nimikin – likiarvon merkki – viittaa. Teokset löytävät materiaalistaan yhteneväisyyksiä eri tavoin. Joskus samankaltaisuus perustuu esineiden yhtenevään väriin tai muotoon, vaikka niiden käyttötarkoitus saattaa olla eri. Osassa puolestaan lukuisat samaan käyttöön tarkoitetut tavarat on soviteltu toisiinsa uusiksi muodoiksi. Kaikissa teoksissa kuitenkin yksittäisen esineen identiteetti on häviämässä muiden joukossa. Närhisen käsittelyssä niistä tulee väriä, viivaa ja teoksen rytmin elementtejä.