Mirimari Väyrysen näyttelyn nimi, Albedo, viittaa jonkin kappaleen kykyyn heijastaa siihen osuvaa säteilyä. Teosinstallaationsa kautta Väyrynen pohtii ihmiskunnan kehityksen heijastumista ympäristöön ja siitä takaisin ihmiseen. Kehitys mielletään tyypillisesti toimintana, jonka perspektiivi on tulevaisuudessa. Sen kulku pyritään arvioimaan ja hallitsemaan ennalta. Kuinka kauaskantoisesta tulevaisuuden perspektiivistä onkaan ilmastomuokkaukselle eli maapallon ilmaston suunnitelmalliselle tekniselle muuttamiselle altistuneiden maisemien kohdalla kyse? Minkälaisen kehityssuunnan edessä olemme nyt?

Hippolyte Studioon rakennettu installaatio koostuu maalauksista ja niihin yhdistetyistä videoruuduista – maisemasta ja rypistetystä alumiinifoliosta.