Kuva: Saara Ekström.

Saara Ekströmin elokuvassa Amplifier vuonna 1938 valmistunut Helsingin olympiastadion on historian solmukohtaa ilmaiseva rakennus. Funktionalistisen arkkitehtuurin puhdaslinjaista tyylisuuntaa noudattaen se edustaa optimistista utopiaa sekä historian kadottaneen ihmisen unohdustilaa. Kaksi vuotta sitten stadion suljettiin määräajaksi korjauksia varten. Kaitafilmille kuvatussa teoksessa historian äänet kaikuvat rapautuneessa, autiossa monumentissa. Kivirakenteista irtautuu tanssija, jonka liikekieleen kietoutuu dadaismin kuritonta anarkiaa sekä butotanssin tabuja murtavaa groteskiutta ja haurasta särkyvyyttä. Menneisyys tunkeutuu rakennuksen lävitse tanssijan kehoon ja tähän hetkeen