Kuva: Francesca Woodman, From Space2, Providence, Rhode Island, 1976.

Amerikkalainen valokuvaaja Francesca Woodman (1958–1981) loi lyhyen ja intensiivisen elämänsä aikana tunnevoimaisen intiimien kuvien maailman – ennen kuolemaansa vain 22-vuotiaana. Enkelit ovat aihe, johon Woodman palasi toistuvasti uransa aikana. Woodmanin työskentelytavalle on ominaista oman ruumiin ja kasvojen käyttö valokuvien raaka-aineena. Hän onnistui luomaan lumoavan valokuvamaailman vain muutaman intensiivisen työskentelyvuoden aikana, ennen varhaista kuolemaansa.

Esillä oleva näyttely koostuu 102 valokuvasta ja kuudesta videoteoksesta. Mukana on teoksia useimmista Woodmanin teemoista ja teossarjoista. Hän työskenteli usein hylätyissä rakennuksissa ja loi kuviinsa peilien ja lasien avulla surrealistisia ja joskus jopa klaustrofobisia tunnelmia. Kuvien aiheet ovat intiimejä, mitä useimpien teosten pieni koko vain korostaa.

Francesca Woodmanin nuoruus on seikka joka mainitaan lähes jokaisessa häntä koskevassa muistossa ja kirjoituksessa. Kuinka niin nuori henkilö saattoi luoda niin vahvoja ja moniulotteisia kuvia? Hänet on kuvattu epätavallisen lahjakkaaksi, jonkinlaiseksi ihmelapseksi. Hänen valokuvansa viittaavat historiaan ja valokuvahistoriaan, mutta ne myös heijastavat omaa aikansa ja avautuvat uusille tulkinnoille. Hänen taiteensa tinkimätön henkilökohtaisuus tekee käsitellyistä teemoista universaaleja. Kaikesta tästä Enkelinä olemisessa on kysymys.