Susanne Jacobsonin ja Veli-Matti Järvisen  näyttely tuo valkoposkihanhet esille myönteisellä tavalla ja oikoo niihin kohdistuvaa väärää tietoa ja ennakkoluuloja. Kuvista käy esille, että hanhet ovat ilmeikkäitä ja eloisia. Naamakuviointi paljastaa kunkin hanhen olevan oman itsensä näköinen.

Näyttelyn lähtökohtana on valkoposkihanhia koskeva, pääasiassa kielteinen julkisuus, jonka taustalla on väärään tietoon perustuvia uskomuksia, kuten että kyseessä olisi vieraslaji, vaikka valkoposkihanhi on luontoomme kuuluva tulokas.