Kuva: Marja Pirilä. Milavidan uni.

Näyttely, jonka unenomaisissa kuvissa Milavida-palatsin autiot huoneet ovat täyttyneet
ulkomaailman heijastuksista. Marja Pirilän camera obscura -tekniikalla
tekemät kuvat palaavat kuvausten aidolle tapahtumapaikalle.

Pirilällä on ainutlaatuinen suhde Milavidaan.
Hän työskenteli vuosina 2011-13 useaan otteeseen tyhjillään olleessa
palatsissa ja kuvasi siellä hitaalla camera obscura -tekniikalla.

–          Talo tuntui heti alussa hyvin lempeältä ja
salaperäiseltä. Hyvin yksinäiseltä. Tyhjissä tiloissa liikkuva valo
oli hienoviritteistä ja kaunista, kertoo Pirilä.

–          Kuvasin pitkiä päiviä auringon kiertäessä hiljaista
taloa. Muutin samanaikaisesti useita huoneita camera obscuroiksi ja
kuvasin niissä vuorotellen, aina kun valo loi mielenkiintoisia
kuvajaisia ulkomaailmasta pimeisiin huoneisiin – aina kun valolla tuntui
olevan asiaa.

Näyttelytilassa yhden huoneen valtaa monikerroksinen videoinstallaatio
Milavidan uni, jonka Pirilä on toteuttanut yhdessä valokuvaaja Petri
Nuutisen kanssa.

Kokonaisuuden täydentää muusikko Tapani Rinteen tätä näyttelyä
varten säveltämä ja toteuttama äänimaisema (Tapani Rinne,
bassoklarinetti ja Konsta Mikkonen, äänisuunnittelu).