Kuva: Heikki Willamo.

Heikki Willamon näyttely pyrkii tavoittamaan jääkauden aikana eläneen metsästäjän kokemuksen luonnosta ja eläimistä. Matkaoppaina menneeseen maailmaan toimivat karhut, hirvet, peurat, sukupuuttoon kuolleet alkuhärät, mammutit ja villihevoset.

Lähtökohtana näyttelyn teoksille ovat olleet ihmiskunnan vanhimmat tunnetut taideteokset: luola- ja kalliotaide. Willamo on tutkinut pitkään kalliotaidetta sekä eläimiin liittyviä myyttejä ja uskomuksia. Muinaisissa kulttuureissa eläimet olivat tärkeitä ravinnon ja raaka-aineiden lähteitä, mutta niillä oli myös syvällisempi merkitys. Eläinten kautta ihmiset kenties hahmottivat omaa paikkaansa elonkehässä ja hakivat yhteyttä maailmankaikkeuteen.

”Eläimistä erityisesti suuret nisäkkäät olivat tärkeitä. Ne olivat voimilla ladattuja ja niillä oli yhteys henkimaailmaan. Ne olivat ehkä klaanien myyttisiä esivanhempia, metsästäjien henkiauttajia ja šamaanien apueläimiä. Niistä tehtiin kuvia syvälle maan sisään – luolien voimilla ladattuihin uumeniin”, Heikki Willamo kertoo.