Kuva: Kastehelmi Korpijaakko: Todiste.

Kastehelmi Korpijaakon näyttely on on valokuvallinen tutkielma siitä, kuinka ympäristöhuoli muovaa inhimillistä olemassaolon kokemusta. Näyttelyn kuvakokonaisuuksia yhdistävät jäljen, painon, kosketuksen ja syyllisyyden teemat. Teokset keskittyvät arkisten tekojen raskaisiin vaikutuksiin liittyvään melankoliaan. Yhtä tärkeää teoksissa on yksilön pyrkimys keveyteen, yritykset toimia hyvin ja olla kunnioittavassa yhteydessä ympäröivään todellisuuteen.

Näyttely sivuaa keskustelua antroposeenin aikakaudesta – siitä, kuinka kohdata oman olemassaolonsa vaikutukset aikana, jolloin ne ovat ratkaisevalla tavalla kaikkialla läsnä. Se keskittyy ihmiseen omien tekojensa keskellä: inhimillisen toiminnan jälkien mittakaavan havaitsemiseen ja emotionaaliseen tulkintaan.