Kuva: Robert Doisneau. Le baiser de l’Hôtel de ville, 1950.

Mustavalkoisen valokuvan mestari, ranskalainen Robert Doisneau (1912–1994) lukeutuu yhdessä Henri Cartier-Bressonin kanssa kuvajournalismin pioneereihin ja hänet tunnetaan hurmaavista, leikkisistä ja lähes surrealistisista tuokiokuvistaan. Doisneaun ikonisimmat otokset ovat peräisin 1900-luvun alkupuoliskolta, jolloin hän vaelteli Pariisissa Leica-kameroineen tallentaen filmille kaupunkilaisten elämää ja arjen ihmeitä.

Valokuvauksesta tuli 1920-luvun puoliväliin mennessä avantgardetaiteen tärkeimpiä välineitä ja monet taiteilijat halusivat tehdä täydellisen pesäeron taiteen perinteisiin ja luoda jotakin aivan uutta. Tämä kehitys pohjusti tietä humanistiselle valokuvaukselle, josta tuli toisen maailmansodan jälkeen vallitseva trendi. Kuvan kohteiksi valikoitiin tavallisia ihmisiä arkisissa toimissaan. Doisneaun lämmin ja myötäelävä asennoituminen kuvan kohteina oleviin ihmisiin liittyi vahvasti tähän suuntaukseen.

Doisneaun valokuvissa nähdään huvittavia tapahtumia ja rinnastuksia: ylevä saa rinnalleen vaatimattoman, kauneus rumuutta ja rikkaus köyhyyttä. Kuvaajan suosikkiaiheita olivat lapset ja heidän oma, aikuisten katseilta piilossa oleva maailmansa. Tavallisten pariisilaisten ohella hän on ikuistanut myös lukuisia kirjailijoita, taiteilijoita ja seurapiirien säihkyviä illanviettoja.