Kuva: Seppo Hynninen. Perinteisen kalevalaisen runon taitaja Ilmi Bogdanova, Uhtua.

Näyttely jatkaa valokuvakeskuksen omien Karjala-näyttelyiden sarjaa. Siihen ovat osallistuneet valokuvaajat Seppo Hynninen, Jukka Kosonen, Markus Lehtipuu ja Tatu Kosonen. Kuvat on koottu useilla kuvausmatkoilla 2010-2017.

Vienan Karjala on tunnettu niin Elias Lönnrotin kokoaman Kalevalan lähdeaineiston alueena kuin I.K.Inhan maisema- ja miljöökuvistakin. Alue on monien mielestä yksi myyttisimmistä Venäjän Karjalassa.

Jatkosodassa Suomi miehitti aluetta, ja sotien jälkeen Neuvostoliitto pakkotyhjensi kyliä suurempiin asutuskeskuksiin. Vuoteen 1956 saakka Vienan koulut toimivat suomeksi. Sen jälkeen siirryttiin kouluissa käyttämään venäjää. Karjalan kieli säilyi kotikielenä 1970-luvulle saakka, jolloin  lastentarhoissa kiellettiin muun kuin venäjän puhuminen. Vaikka rankka kehitys pysähtyikin 1990-luvulla, on kylien autioituminen ja Vienan syrjäytyminen edelleen tosiasia erilaisista elvytysyrityksistä ja -projekteista huolimatta.

Suomesta suorin reitti Vienaan kulkee Kuhmossa sijaitsevan Vartiuksen raja-aseman kautta.

Tällä kertaa näyttelyn pääpaino on ihmisissä. Seppo Hynnisen teokset ovat aiemmin olleet esillä itsenäisenä näyttelynä Kohtaamisia Vienan Karjalassa. Hän on halunnut tuoda esille erityisesti kuvissa esiintyvien ihmisten aitoutta, elämää ja heihin liittyviä tarinoita. Hynnisen päätavoite on ollut tavoittaa kuviin elämänmuotoa, joka suomalaisilta on kadonnut kenties jo sukupolvi-parikin sitten. Joidenkin kuvissa esiintyvien henkilöiden kanssa satunnaiset kuvaushetket ovat venyneet useiden tuntien mittaisiksi.

Muun muassa matkaoppaiden kirjoittajana ja Karjala-asiantuntijana tunnettu Markus Lehtipuu esittelee omissa teoksissaan Solovetskin luostarin miljöötä. Jukka Kosonen ja Tatu Kosonen täydentävät näyttelykokonaisuuden viime vuotisilla tilanne- ja maisemakuvillaan.