Netti pursuaa videoita, joissa kerrotaan kuinka valokuvaajana voi ansaita mukavasti. Niin kuin Sivutuloja ja sijoituksia -tubettaja Noora, joka antaa vinkkejä kuinka tienata sidehustlella (suom. sivuhuijauksella).

Noora itse muualla kertoo tosin olevansa lääkäri ja sivutuloja pyörittävän firmansa tuottavan noin tonnin-parin vuodessa, mikä sisältää myös muuta markkinointitouhuilua.

Sinänsä Nooran vinkeissä ei ole mitään vikaa: kuvatuotteet, kuvapankit, yrityskuvaus, kuluttaja-asiakkaat, lehdet, blogi, kirjat, koulutus, tapahtumat (vaikka omat messut!), kilpailut (Kamera-lehti mainittu!). Ainoa vaan, että niillä elääkseen täytyy tehdä kaikkea ja kokopäivätoimisesti, nooralaisittain main hustle.

Eikä pelkkä aikomus riitä: kilpailu on aivan jumalattoman ankaraa kentällä, jossa töistä häviää vuosittain noin kymmenen prosenttia ja alan oppilaitoksista valmistuu kymmenkunta uutta yrittäjää.

Suurin muutos on ollut tietysti teknologinen: joskus viime vuosituhannella ammattilainen oli eräänlainen ylipappi, joka kutsuttiin paikalle tallentamaan tapahtuma mahdollisimman oikeannäköisenä hopeaemulsioksi; nyt viestintäassari vilkaisee kuvaa puhelimestaan ennen kuin se kilahtaa instaan: kuvaaminen on helpottunut näyttöruudun, algoritmien ja tekoälyn takia.

”Hyvällä ilmalla Everestille kiipeäminen on kuin purjehtisi Tallinnaan pilvettömänä päivänä”, sanoi aikoinaan vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson. ”Kokemusta tarvitaan kun on huono päivä”.

Sama pätee myös valokuvaukseen. Kun huonosti käy, yksittäisen ihmisen paikkauskuvaa uudestaan jossain Pasilassa ihan milloin vain, mutta entä kun kyseessä on jotain ainutkertaista, vaikkapa omat häät? Jättäisitkö vastuun tärkeän tilaisuutesi ikuistamisesta serkkupojalle, joka syksyllä sai Photoshopin?

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan valokuvaan liittyviä valituksia tulee vuosittain joitain satoja. Useimmiten kysymys on ollut siitä, ettei arvon kamerataiteilija ole syystä tai toisesta viitsinyt vastata puhelimeen.

Mutta tiedetään kipakampiakin tilanteita. Kuka korvaa, kun valokuvaajan hoitama muah-taiteilija (meikkaaja) tökkäisee morsianta silmään ennen ratkaisevaa toimitusta? Tai kuvat ovat peruuttamattomasti pilalla?

Ammattilainen kantaa vastuun, tarvittaessa. Useimmiten jo etukäteen, erilaisiin tilanteisiin varautumalla.

Kirjoittaja on ammattikuvaaja jonka hääkuvan otti serkkupoika.