Tämä on ammatti, jossa katsoo vaaraa päivittäin silmästä silmään, sanoi jossain elokuvassa joku valokuvaaja.

Totta: heti ensimmäisessä kesätyöpaikassani lohkaisin hampaani työmaaruokalan viineriin. Pari pikku kolaria olen ajanut, sairastanut jonkun vatsataudin ja tietysti saanut selkäni lopullisesti kieroon yksipuolisesti laukkua kantamalla. 

Siinä suunnilleen 40 vuoden uran kaikki työtapaturmat.

Huonommin on käynyt Natikan kuvaajille: National Geographic Societyn kuvaajista 45 listasi työtapaturmiaan.

Joukossa oli 90 vakavaa ripulia, 30 tulehtunutta haavaa ja 19 vakavaa dehydraatiotapausta. Ymmärrettävää, kun ajattelee työolosuhteita.

Riippuliidinonnettomuuksia on ollut 23, perinteisempiä lentokone- tai helikopterionnettomuuksia 8. Ikävimmältä kuulostavat ne kaksi tapausta, joissa turvavyö on pettänyt helikopterin kallistuessa sivuttain tulivuorta kuvaamaan.

Villejä elefantteja on juostu karkuun 3 kertaa ja pantteria kaksi kertaa (sama pantteri, kaksi eri kertaa). Enkä edes halua ajatella lihansyöjäloisia tai silmään joutunutta loa-loa-matoa (kumpiakin 1 tapaus).

33 pidätystä, 21 uhkailua/kidnappausta, 13 ryöstöä ja 6 kyynelkaasutapausta kertovat siitä, ettei maailma ole kaikkialla vielä valmis.

Ei todellakaan. 7. lokakuuta Hamas hyökkäsi Israeliin ja perään Israel Gazaan. Konfliktissa on tätä kirjoittaessa kuollut yli 30 000 ihmistä, joista 94 on ollut journalisteja; heistä ainakin 14 valokuvaajaa. IDF, Israelin armeija, on syyttänyt joitain journalisteja yhteistyöstä Hamasin kanssa, mikä tarkoittaa ettei tämä lista tähän jää. 

Valitettavasti.

Muistetaan hetki Mohamed Yaghia, Abdallah Iyad Preisia, Mohamad Al-Iffia, Mohamed Mouin Ayyashia, Hassouneh Salimia, Mossab Ashouria, Ahmed Fatimaa, Ahmed Al-Qaraa, Roee Idania, Mohamed Fayez Abu Mataria, Mohammed Sobhia, Yaniv Zoharia, Mohammad Al-Salhia ja Ibrahim Mohammad Lafia.

Tuomo Manninen