Polaroid on tullut takaisin. Polaroid-kamera on yleisesti tunnettu nimitys kaikille pikakameroille ja niiden tuottamille valkoreunuksisille valokuville. Kameran toiminta toiminta perustuu siihen, että sen objektiivin keräämä valo heijastuu itsekehittyvälle filmille.

Ennen digiaikaa Polaroid-kuvia käytettiin muun muassa mainoskuvauksissa tarkistamaan valotusta ja sommittelua. Testikuvaksi otettiin Polaroid ison koon kameroiden vaihdettavan perän avulla. Muutama vuosi sitten pikakamerat tulivat jälleen suosituiksi, mutta kevyempinä versioina, eivätkä ­kuvat olleet enää tarkoitettu studiokuvauksen avuksi.

Kuukauden kuvaaja Lauri Eriksson ottaa Polaroid-kuvia lähiluonnnosta.

– Maiseman havainnointia Polaroid-kameralla voi jossain määrin verrata piirtämiseen. Siinä missä paperi ja piirrin tarjoavat nopean ja kaikkialle helposti kulkevan käyttöliittymän luonnostella koettua ja elettyä maisemaa, Polaroid mahdollistaa saman välittömyyden pikakuvauksen keinoin, Eriksson toteaa kirjassaan Sumunhimmeä maisema.

Lauri Eriksson osallistuu Merkintöjä muoto­kuvasta -ryhmänäyttelyyn Pohjoisen valokuvakeskuksessa. Näyttely on avoinna 29.5.2022 saakka. Kesäretkeksi suosittelen Lauri Erikssonin Äänetön maisema ja muita kuvia -näyttelyä Hotelli Punkaharjulla. Näyttely avautuu 10.6.2022.

Itse muistan Eriksonin myös ­muotikuvaajana. Opiskeluaikanani eli yli 30 vuotta sitten olin varma siitä, että minustakin tulee muotikuvaaja. ­Siihen ­aikaan pinnalla olivat Marica Rosengård, ­Matti Hietala ja Lauri Eriksson. Mutta aika muuttaa haaveita ja ammatillisia kiinnostuksen kohteita. ­Minusta ei tullut muotikuvaajaa eikä Erikssonkaan kuvaa enää muotia.

Lähiluonnon kuvaaminen kiinnostaa myös toista esittelemäämme kuvaajaa Taru Rantalaa. Pohjalainen Rantala on itseoppinut valokuvaaja, joka asuu luomutilalla. Hänen valopallokuvansa ovat melkeinpä mystisiä. Hänen lähestymistapansa luontoon on hyvin toisenlainen kuin Erikssonin. Rantalan kuvissa on hehkuvat värit ja ne on kuvattu läheltä, mutta molempia kuvaajia yhdistää kuvien herkkyys ja runollisuus.

Taru Rantala antaa artikkelissa vinkit makrokuvauksen saloihin.

– Makroilussa on kivaa myös se, miten erilaisista pinnoista saa helposti mielenkiintoisia abstrakteja kuvia, kuten puiden rungoista, kivien, kallioiden, hiekkarantojen hiekasta tai rakennusten seinistä, ruostuneista esineistä, Rantala sanoo.

Alkuvuosi on ollut valokuvauskilpailujen osalta melkoista tykitystä. Tähän mennessä on jo valittu muun muassa Vuoden valokuvakirja, FEB Awards, Sony Photo­graphy Awards 2022 ja Vuoden kuvajournalisti. Lue lisää näistä valokuvakilpailuista tästä Kamera-lehdestä.

Nyt tositarkoituksella mahalleen maastoon!

Kristiina Haaga, vt. päätoimittaja
kristiina.haaga@kamera-lehti.fi