Pinterest, potretti ja pilvinen päivä

Kirjoittanut 3.11.2016

Olin pari viikkoa sitten kuuntelemassa Suomen Ammattivalokuvaajien syyspäivillä eteläafrikkalaisen valokuvaajan Brett Florensin luentoa. Luento oli kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja twiittasinkin sisällöstä luennon aikana. Keräsin luennon jälkeen twiitit henkilökohtaiseen blogiini, josta voit käydä katsomassa ne.

Brett puhui luennossaan mm. kuvien suunnittelusta ja ideakuvien keräämisestä, ja jäin miettimään miten järkevöittäisin omaa prosessiani. Olen ollut ”vähän” old school ja ottanut vain kuvakaappauksia, mutta Brettin luennon aikana muistin, että onhan minulla myös Pinterest-tili 😀 Joten otin sen heti käyttööni tätä esimerkkikuvausta varten. Jos haluat, niin voit käydä katsomassa tähän kuvaukseen keräämiäni ideakuvia Pinterest -tililtäni.

Ajatukseni tässä esimerkkikuvauksessa oli tehdä sellaista Pohjolan syksyistä, rentoa meininkiä luonnon keskellä. Malliksi kuvauksiin sain Jaakon, jonka joku ehkä muistaakin myös Valo ja valaisu -kirjan kuvista. Lisäksi ajatukseni oli vaihteeksi kuvata 85 millisellä miljöössä sekä selvittää Canon Speedlite 600 EX-RT:n toimintaa hi-speed-asennossa. Ja pitää valaisukalusto kevyenä 🙂

Pilvinen päivä ja pehmeä valo

Pilvisenä päivänä valon luonne on pehmeää, eikä sillä ole oikein suuntaa. Jos haluaa kuitenkin kuvata henkilökuvia siten, että saa mallinsa kasvoille valokuvauksellisen valon eli valo- ja varjopuolen, kannattaa varata mukaansa ainakin yksi lisävalonlähde ja valo-olosuhteeseen sopivia valonmuokkaajia. Minulla oli Speedliten lisäksi mukana valkoinen, läpiampuva sateenvarjo ja mustaa kangasta.

Kuvauspaikat olin valinnut jo etukäteen sen mukaan, että sain kuviin toivomaani syksyistä tunnelmaa ja luontoa. Itse kuvaustilanteessa valitsin kuvaussuunnan sen mukaan, että saatoin hyödyntää miljöötä ”valaisussa” ja siten pitää valaisukaluston minimissä.

Kuvaussuunta maiseman mukaan

Helppo ja kalustollisesti kevyt tapa on valita kuvaussuunta siten, että mallin jommalla kummalla puolen on tummaa maisemaa (esim. metsä, talo tms.), joka varjostaa mallin toista puolta kasvoista, ja luo siihen varjoa. Alla olevassa kuvassa Jaakon vasemmalla puolella (kuvaajan suunnasta katsoen) on metsikköä, kun taas oikealla puolella on avointa kalliota, rantaa ja Näsijärvi.

Useimmiten tällaisessa tilanteessa tarvitsee kuitenkin yhden lisävalonlähteen valaisemaan mallin kasvoja, koska vallitseva valo lankeaa kasvoille myös taivaalta ja silmät jäävät varjoon. Tämän takia Jaakon oikealla puolella valojalustassa on lisävalonlähde ja siihen on kiinnitettynä valkoinen läpiampuva sateenvarjo (halkaisija 100 cm), joka muokkaa pienen valonlähteen valon vallitsevan valon kaltaiseksi.

Tiina_Puputti_potretti2

Seuraavassa kuvaesimerkissä Jaakko on samankaltaisessa kohdassa kuin yllä olevassa kuvassa: oikealla puolella on metsikköä, kun taas vasemmalla on peltoaukio. Mallin kasvoille ei kuitenkaan muodostu valo- ja varjopuolta, vaan ne ovat tasaisen harmaat. Lisäksi kuva on harmaa siksi, että se on alivalotettu. Halusin säilyttää taustamaiseman riittävän tummana, jotta pääkohde erottuu siitä selvästi. Ja samalla tutkia, miten lisävalonlähteen valo toimii lyhyellä valotusajalla.

_MG_7612

Siirsin Jaakon puun toiselle puolelle ja nyt sen runko on enemmän mallin kasvojen etupuolella ja niitä lähempänä. Näin sain mallin kasvoille varjopuolen. Tämän jälkeen asetin lisävalonlähteen mallin vasemmalle puolelle ja valaisin sillä kasvot vaaleammiksi (lisävalonlähteessä oli edelleen valonmuokkaajana läpiampuva, valkea sateenvarjo).

Mallin paikan siirtämisen, lisävalaisun ja vallitsevan valon alivalottamisen ansiosta sain mallin kasvoille valokuvauksellisen valo- ja varjopuolen, ja kohde erottuu selvemmin taustasta.

Tiina_Puputti_potretti1

Haluttu kuvaussuunta ja varjon rakentaminen siihen

Seuraava kuvaesimerkki havainnollistaa sitä, jos haluaa kuvata sellaisessa kohdassa, jossa mallin toisella puolella ei ole luonnollisesti mitään tummaa ympäristöä. Ja juuri tämän takia en lähde miljöökuvaukseen ilmaan mustaa kangasta (ks. blogi samasta asiasta studioympäristössä).

Olen itse tehnyt 1 x 2 -kokoisen alumiinikehikon, johon voin pingottaa erilaisia kankaita (ks. ohjeet Valo ja valaisu -kirjasta). Tällä kerralla käytössäni oli tehdasvalmisteinen Lastoliten Skylite (1 x 2 m). Kuten kuvasta näkyy, kuvauspaikka oli hieman hankala, ja ainoa avustajani piti jo tiukasti kiinni valojalustasta, ettei se kaatunut epätasaisessa maastossa ja tuulessa (ja otti samalla tämän kuvan 🙂 )

Saimme kuitenkin pingotetun mustan kankaan pysymään pystyssä mallin lähellä ja siten mallin vasemmalle poskelle muodostuu varjopuoli. Mallin kasvot on valaistu samoin kuin aiemmissakin kuvissa.

Tiina_Puputti_bts1
Kuva: Susanna Oksanen

Tiina_Puputti_potretti5

Haluttu kuvaussuunta ja valaisun rakentaminen siihen

Viimeinen kuvaesimerkki osoittaa sitä, miltä kuva näyttää, jos kuitenkin päättää kuvata sellaisessa kohdassa, jossa miljöössä ei ole luonnollisesti mallin lähellä mitään tummaa. Ja haluaa laajan kuvarajauksen, ei mallin lähelle voi asettaa tummaa kangasta.

Lisäksi kuvassa havainnollistuu selvästi, millainen on pilvisen päivän vallitseva valo, jolla ei ole suuntaa. Se ikäänkuin ympäröi mallia joka puolelta.

_MG_7650

Jälkimmäiseen kuvaan on lisätty valoa valaisemalla malli vasemmalta puolelta samoin kuin aiemmissakin kuvissa. Kun katsoo mallin kasvojen varjopuolta, huomaa, että varjon sijasta sinne piirtyy taivaalta lankeavaa valoa.

Tiina_Puputti_potretti4

Mitä yllä olevilla tiedoilla on sitten merkitystä?

Ymmärtämällä vallitsevaa valoa ja hallitsemalla sitä, voimme tehdä sellaisia kuvia kuin haluamme. Näemme valon, voimme tuoda sitä kuvaan lisää, voimme poistaa sitä, voimme muokata sitä, voimme antaa sen olla – kaikki nämä keinot ovat osia siitä valokuvaajan ”työkalupakista”, josta sitten kaivetaan tarvittava keino kuhunkin tilanteeseen.

Toivotan kaikille valoa ja valollisia kuvia marraskuuhun 🙂