Perusohjelmani Lightroom tarjosi hiljan yllätyspäivityksen. Olin vasta tottunut siihen, että käsin maskaamisen sijaan voin nyt valita kuvatun ”henkilön” ja vielä ”hiukset”, ”ihon”, ”huulet” ja vaikka mitä ja säätää kaikkea erikseen. Ja toistaa samat käsittelytoimenpiteet vaikka tuhanteen kuvaan.

Nyt tarjolla on muun muassa Polished Portrait, joka ei tarkoita puolalaistettua muotokuvaa vaan sarjaa törkeän fiksuja filttereitä, jotka tekevät meistä kauniin. Ja samannäköisen.

Asialla eivät ole pienet tontut vaan Adoben tekoäly, Sensei. Sensei toimii periaatteella ”jos niitä on kaksi ja ne ovat nenän molemmin puolin, kyseessä on silmät”. ”Henkilön” valinnassa älyä tarvitaan enemmän: Sensei on nähnyt miljoonia kuvia ja päättää niiden pohjalta, kenestä on henkilöksi.

Ihan kivaa muttei vallan ongelmatonta: Samsung jäi hiljan kiinni, kun S23-puhelin oli käyttänyt kuu-kuvaa Koreassa tekoälyllä, joka oli lisännyt siihen yksityiskohtia. Ei IPhonen Deep Fusion-kuvanparannusalgoritmikaan voi ensimmäistä kiveä heittää: se koostaa kuvat parhaimmillaan yhdeksästä eri otoksesta.

AIn varmuus on vielä luokkaa entinen automaattivalotus: toimii monissa tilanteissa, mutta kun metsään mennään, niin pää edellä mennäänkin. Eniten hyötyvät fantasialarppaajat, joita empiirinen totuus ei ole koskaan haitannut. Valokuvaajat pitäytynevät yhä valon kuvaamisessa.

Ja pitäytyy myös AI itse, ainakin teoriassa: Chat-GPTn sanoin ”Valokuvaus on taidetta ja tiedettä tallentaa valoa valoherkälle pinnalle tai digitaaliselle tallennusvälineelle, jotta voidaan luoda pysyvä kuva.”

Sonyn kilpailun AI-kuvasta tuttu Boris Eldagsen ehdottaa uutta käsitettä promptography. Hänen AMG-mallissaan valokuvat merkittäisiin Autenttinen-Manipuloitu-Generoitu-merkeillä. Kaunis ajatus muistuttaa 2000-luvun alun hankkeesta merkitä käsitellyt kuvat ©-merkkiä mukailevalla m-symbolilla.

Ei löydy vielä ainakaan tästä näppäimistöstä.

AI tulee taatusti syventämään kuilua epätäydellisen ja täydellisen välillä. Jos kuka tahansa pystyy sekunneissa tekemään ankanpoikasista joutsenia, asettuu kauneusihanne ja -rima yhä kauemmaksi todellisuudesta. Tällä puolella realismia se näkyy terapeuttijonoina.

Saamme varmasti myös vastaliikkeen: analogikuvaamisen suosiosta osa on digikritiikkiä.

Ja onhan omin pikku käsin luominen yksi tapa saada merkitystä elämään, olla ihminen.

Tuomo Manninen

Tuomo Manninen on ”suomalainen valokuvaaja, joka on erikoistunut henkilökuviin, muotiin ja mainoskuviin. Hän on tehnyt yhteistyötä useiden suomalaisten ja kansainvälisten yritysten kanssa ja hänen töitään on julkaistu muun muassa Vogue Italia -lehdessä. Mannisen valokuvat ovat tunnettuja niiden visuaalisesta tyylistä, kauniista valaistuksesta ja herkästä tunnelmasta”. (ChatGPT).