Neljä vuodenaikaa

Käytin Innostu, inspiroidu ja ilmaise -lausetta ensimmäistä kertaa kuvamessuilla 2011 tai 2012, kun pidin ensimmäisen luentoni messuilla silloin työn alla olleesta Valo ja valaisu -kirjasta. Halusin kirjan tekemisen aikoihin miettiä itselleni myönteisen ohjenuoran tekemiseen, ettei perinteinen ”läpi harmaan kiven” saisi valtaa ja veisi tekemisen iloa. Tästä oivalluksesta syntyi lause ”innostu, inspiroidu ja ilmaise”.

Innostu

Mitä ikinä teemmekin, innostus vie meitä eteenpäin ja kantaa myös niinä vähän vähemmän innostavina hetkinä. Innostus on se, joka pitää meidät kiinni valitussa tekemisessä pidemmänkin aikaa.

Minusta on hyvä aina välillä miettiä, mistä innostun, koska se on asia, joka tekee elämästä mielekkään; niin työ kuin vapaa-ajallakin.

Itselleni innostuksen kohteiden löytyminen havainnollistuu eri tavoin. Joskus kävelen metsässä ja hiljaisuuden keskellä yhtäkkiä mieleeni vain pamahtaa, että tämähän on asia, joka innostaa minua. Joskus on myös käynyt niin, että joku läheinen on sanonut minulle ”sinähän taidat olla onnellinen tehdessäsi tätä”. Asia on ollut minulle niin itsestäänselvää, ettei sen onnellisuutta ja innostusta tuottavaa elementtiä ole edes tullut ajatelleeksi tietoisesti. Sitä on vain tehnyt, mikä on tuntunut hyvältä ja oikealta.

Oletko miettinyt osaltasi mistä innostut? Tai sitä, miten olet löytänyt elämästäsi niitä asioita, jotka innostavat sinua? Tästä olisi hauskaa kuulla Sinun tarinasi 🙂

Neljä Vuodenaikaa

Yllä oleva kuvasarja on yhden innostuksen tuotos. Sain kuulla heinäkuun lopussa mahdollisuudesta lähteä Kiinaan vetämään muutamia valaisutyöpajoja. Halusin innostaa itseäni kuvaamalla ennen lähtöä, jotta minulla olisi uusia kuvia ja uusia kokemuksia jaettavaksi Kiinan matkallani (bloggaan matkasta ja työpajoista lähiaikoina sivuillani, joten seuraa vaikkapa Facebookin sivua).

Inspiroidu

Itselleni toimii lähes poikkeuksetta innostumisen herättämisessä ja inspiroitumisessa se, että lähden kävelemään itsekseni metsään tai johonkin rauhalliseen paikkaan. Usein ei tarvitse mennä kovin kauas saati kävellä pitkälle, kun päässä ruksahtaa ja ajatus on valmiina ”silmieni edessä”. Hämmästyn tätä joka kerta – innostus, inspiroituminen ja ratkaisu syntyvät liikkeessä, tuulen liehuttaessa ajatuksia ja horisontin siintäessä kaukana.

Näin minulle kävi myös pohtiessani, mitä kuvaisin Kiinan matkaani varten. Yhtäkkiä mieleeni nousi ajatus, jota olin pohdiskellut jo aikaa sitten, mutta sitten se oli unohtunut. Halusin kuvittaa muotokuvamaisesti Suomen neljä vuodenaikaa. Kauan sitten näkemäni taiteilija Alfons Muchan maalaukset olivat insipiraation lähteenä tässä projektissa.

Ilmaise – Mitä minulle merkitsevät Suomen neljä vuodenaikaa

Kun olin päättänyt teemani, pohdin tarkemmin kuvien tarinaa ja visualisointia. Lähdin ajatuksesta, mitä Suomen vuodenajat merkitsevät minulle ja kuinka voisin kertoa sen kiinalaisille kuulijoilleni osana esitystäni. Ja huomasinkin myös tässä kohdassa valon merkityksen itselleni 😀 Neljän eri vuodenajan erilainen valo on minulle tärkeää, samoin kuin eri vuodenaikoina Suomen luonnossa kokemani asiat.

Talvi on liikkeen – luistelemisen, hiihtämisen, avauntouimisen – ja hankiaisten aikaa. Talvi on myös kuulaan ja kirkkaan valon, hehkuvien hankien, huuruavan hengityksen ja poskia kipristelevän pakkasen aikaa. Se on myös lepoa ja kynttilän valoa pimeinä iltoina.

Kevät merkitsee minulle uusia alkuja. Joka kevät minusta kuoriutuu ”luontokuvaaja”, joka dokumentoi puhelimella kaiken uuden alkua. Kevät on kaiken kasvua, heleän vihreän lisääntymistä luonnossa, maasta ponnistavia kasveja ja kukkia, pieniä silmuja, takaisin tulleita lintuja ja lorua kesän odotuksesta. Se on myös solisevia puroja, märän maan ja hiekan tuoksua sekä kirkkaasti paistavaa aurinkoa. Ja erityisesti lisääntyvää valoa ja pidentyviä päiviä.

Kesä on uimista, mökkeilyä, saunomista sekä muurinpohjalettuja ja muikkuja (ja kesäkursseja 🙂 ). Se on kuivan hiekan tuoksua sieraimissa, pöllyävää hiekkaa, se on veden liplatusta, puiden täyttä vihreyttä ja kasvien väriloistoa. Se on yöttömiä öitä ja jatkuvaa valoa.

Syksy on marjojen poimimista ja kaikesta tuoreesta nauttimista. Se on pimeneviä ja lämpimiä iltoja. Se on kävelyä kuivissa lehtikasoissa, jotka kahisevat jalkojen alla. Se on tuoksua sateen jälkeen ja se on aurinkoisia päiviä, jolloin puiden ruskalehdet hehkuvat auringon valossa.

Tätä kaikkea neljä vuodenaikaa ovat minulle – ja onhan niissä ne ikävätkin puolensa, mutta ainakaan nyt en vielä halua ajatella marraskuun pimeyttä, saati jatkuvia sateita 😀

Kuvituskuva vai muotokuva?

Neljää vuodenaikaa ajatusteni pohjalta lähdin miettimään kuvia tarkemmin. Halusin myös haastaa itseäni ja kuvata muotokuvamaisia kuvia kuvituskuvien sijasta. Kuvituskuvassa henkilö kuvittaisi kyseistä vuodenaikaa ja sen tunnelmaa, kun taas muotokuva kertoo myös henkilöstä itsestään.

Talvi
Ulla toimii Method Putkisto- ja Pilates -ohjaajana. Liitän näihin asioihin itsestä huolehtimisen, eli levon, ja samalla myös liikkeen. Ja Ulla itse lisäsi siihen vielä tärkeän huomion: itsestä huolehtimisen, että jaksaa taas olla muiden kanssa.

Kevät
Tutustuin Tanjaan muutama vuosi sitten kurssillani, ja sattumien kautta Tanjasta ja kahdesta hänen maskeeraajaopiskelijasta tuli tiimini POSE-kirjan tekemiseen. Tanja teki reilu vosi sitten elämänmuutoksen ja pudotti mm. painoaan yli 50 kiloa.

Kesä
Terhi on kolmen lapsen äiti ja monessa mukana. Hänellä riittää tarmoa aina toisten auttamiseen, ja hän tekee sen hymyillen – täydessä väriloistossa ja tietäen paikkansa.

Syksy
Jaana vietti reilu vuosi sitten sapattivuotta töstä. Oli mielenkiintoista seurata hänen elämäänsä ja tekemiään oivalluksia tuona aikana. Saunan lauteilla ja avantouinnin välillä niitä pohdiskelttiin useaankin otteeseen. Nyt hän kantaa satoa näistä oivalluksista ja valinnoista – itsensä kuunteleminen ja oma hyvinvointi edellä elämässä eteenpäin.

… ja ehkäpä huomaatte, kun pohdiskelin näitä ja kun kuvasin näitä kaikkia ystäviäni, huomasin myös sen, kuinka paljon upeita ihmisiä on ympärilläni, ja kuinka voin innostua ja inspiroitua heidän tekemisistään ja ajattelustaan.

Innostu, inspiroidu ja ilmaise -teema kantoi siis kuvausprojektiin, joka tuotti uusia kuvia, lisäsi omaa osaamistani, ymmärrystä ja innostusta. Vaikka tulikin perinteinen viime hetken hässäkkä, oli minulla hyvä mieli lähteä kohti Kiinaa kertomaan omasta – ei edes vaan innostuksesta – vaan intohimosta valokuvaukseen, ja tietenkin valoon. Mutta siitä sitten lisää myöhemmin 🙂

Maskeeraus ja hiukset: Mari Piira, Hiushuone Ilmiö
Seppeleet: Marika Vuorenmaa, Kukkakauppa Mehitähti
Avustaja & toimintakuvien ottaja: Hanna Söderström
Vaatteet ja asusteet: Tampereen Teatteri / Elise Rasehorn