Sika jo syntyessään

Päätoimittaja Jaskarin pääkirjoitus valokuvaustaiteen vanhoillisuudesta ja väkinäisestä uuden yrittämisestä on sellaista ”pöhinää”, joka riittäisi 50-vuoden takaisista ajatuksista pelkästään tilannekatsaukseksi ja vertailuksi tähän päivään.

Ensin siihen: ”Kuka voi sanoa, että vanhaan nojautuminen on tuhoisaa. Mitä pysyväistä hyvää uuden yrittäminen tuo mukanaan. Paikallaan pysyminen on jähmettymistä. Se tuhoaa yrittämisen ilon, luomisen ilosta puhumattakaan. Radikaalinen näkemys pyrkii äkkinäisiin muutoksiin ja pitää vanhan kaatamista velvollisuutena. Harhailevia kokeiluja lukuun ottamatta sellainen siipi puuttuu valokuvauksestamme. Ne ovat enemmänkin lukijakunnan viihdyttämistä kuin uusia suuntia. Vain ällistelyä laihoin tuloksin. Pitäisi tehdä puheita vastaavia tuloksia ilman tuomiota ja julkisuustavoittelua. Tuon ajan Harro Koskisen Sikamessias toi julkisuutta, mutta toiko se laatua. Eliittikulttuurin rinnalle tarjotaan populaarikulttuuria. Viestin perillemeno vaatii kuitenkin sanomaa ja sille sisältöä. Mistä se löytyy?”