Suomen Lapin talvimaisemat hiihto- ja laskettelumahdollisuuksineen, värikäs ruska, tanssivat revontulet sekä Joulupukin Pajakylä ihastuttavat vuodesta toiseen turisteja. Pohjoisten metsien, vesistöjen ja tuntureiden tarjoama rauha, puhdas ilma ja juurevuus ovat suomalaisten ja Suomen saamelaisten pääomaa, jonka arvo kasvaa koko ajan ja jota on vaikeaa korvata, jos sen menettää.

– Pohjoinen maisema ja luonto on yksi tärkeä syy, miksi pohjoisessa asutaan ja eletään, se on osa luonnollista elämänpiiriä ja elämäntapaa, kertoo ivalolainen ja Lapin rajavartiostossa työuransa tehnyt Jouni Männistö.

Nykyään hän pyörittää ohjelmapalveluyritystä Arctic Camera, joka järjestää Pohjois-Lapissa ja Pohjois-Norjassa valokuvaajille kuvausretkiä ja -matkoja.
Männistölle luonnossa liikkuminen on aina ollut tärkeää. Metsästysharrastus alkoi jo nuorena, mutta nyttemmin luontokuvaus on vallannut yhä enemmän aikaa. Pohjoisen taivaalla revontulet ovat yksi niitä halutuimpia kuvauskohteita.
– Jos halutaan saada kuvaan mukaan koko revontulikuvio, niin silloin laajakulmaobjektiivin käyttö on välttämätöntä. Revontulien liikkuessa oikean suljinajan löytyminen on tarkkaa puuhaa, jotta revontulien muodot säilyvät kuvassa, Männistö kertoo. Revontulia kuvatessa hän pyrkii sisällyttämään kuviin myös ympäröivää maisemaa, siksi hän pitää kuutamolla kuvaamisesta.

Alkuvuoden kaamosaikana keskipäivän valoisimpaan hetkeen osuu yksi parhaimmista kuvaushetkistä.
– Meillä päin sanotaan, että silloin on kaks pimiää vastakkain. Valo, taivaan värisävyt ja tykkylumiset puut ovat sillä hetkellä hieno yhdistelmä, Männistö vakuuttaa.
Huikeimman luontokokemuksensa lintukuvauksesta pitävä Männistö paikantaa Hornøyan lintusaarelle Norjaan.
– Saarella pesii kymmeniätuhansia lintuja, muun muassa lunneja ja ruokkeja. Yöllä ne kalastavat merellä ja palaavat aamulla suurina laumoina takaisin saarelle. Yli lentävät tuhannet linnut ja niiden äänimaailma ovat kokemuksena jotain aivan epätodellista.

Lopuksi hän kertoo hauskan tarinan Jäkäläpään ja Martiniiskonpalon lentokentistä, jotka rakennettiin Lemmenjoen kullankaivuualueen huoltoliikennettä varten 50-luvulla. Lentotoiminnan loputtua ympäristön kullankaivajat alkoivat viedä Jäkäläpään kentän huoltorakennukseen kirjojaan lainataviksi.
– Paikka on ristitty humoristisesti Jäkäläpään kulttuurikeskukseksi ja rakennus Karhu-Korhosen kirjastoksi. Martiniiskonpalossa sijaitsee sivukirjasto, Männistö naurahtaa.

Männistö vieraili Helsingin Kameraseuran Maisemakuvaajien kerhoillassa.

https://kameraseura.fi/kerhot/maisemakuvaajat/
https://arcticcamera.fi/