Mennyttä valoa – Aarre Ekholmin aarteet

Kirjoittanut 16.2.2024

1960−1970-lukujen aikakauslehtikuvissa näkyy elämän koko kirjo.

Teksti Lotta Pirhonen Kuvat AARRE EKHOLM / JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO JOKA

Armi Ratia sekoittaa kangasvärejä, Vesa-Matti Loiri ja Jukka Kuoppamäki ottelevat toisiaan vastaan judossa, Danny esittelee uutta levyään Triumphin ikkunasta, Paula Koivuniemi kokeilee hääpukuaan, Jorma Uotinen tanssii rappukäytävässä ja Tapio Rautavaara näppäilee kotonaan kitaraa.

Kuvat löytyivät lehtikuvaaja Aarre Ekholmin (1926−2016) jäämistöstä. Alun perin tekstiili-insinöörin uraa suunnitellut Ekholm aloitti kuvaamisen 14−vuotiaana Paavo Poutiaisen opissa. Sodan jälkeen hän työskenteli Suomen Filmiteollisuuden kamera-assistenttina ja myöhemmin Suomi-Filmin apulaiskuvaajana. Vuodet 1956−1960 Ekholm oli lehtikuvaajana uutiskuvatoimisto Lehtikuvassa, Helsingin Sanomissa ja Viikkosanomissa. Sen jälkeen hän ryhtyi freelanceriksi.

– Aarre oli luonteeltaan kiltti, periaatteellinen ja isänmaallinen. Hän ajautui aina mielenkiintoisiin tilanteisiin, kuten sodan aikana 17-vuotiaana lentämään postikoneella kenttäpostia rintaman korpikentille, muistelee Ekholmin serkku Seija Soini.

– Kuvaajana hän onnistui taitavasti sulautumaan joukkoon ja ottamaan kuvat aiheuttamatta häiriötä. Hän oli kahdesti naimisissa ja seurustelipa hän nuorena Aira Samulininkin

Kokoelma sisältää kuvauksia vuosilta 1960−1972 pääasiassa Koti-Postille, mutta myös Avulle, Seuralle, Yhteishyvälle ja Lions-lehdelle. Mustavalkonegatiivit oli arkistoitu noin 900 kirjekuoreen, joissa on usein niukat kuvaustiedot, joskus virheelliset. Soinin mukaan Ekholm ei pitänyt kirjoittamisesta, sillä hän kärsi lukihäiriöstä. Hän oli teknisesti lahjakas ja keskittyi mieluummin käytännön tekemiseen.

Aarre Ekholm mainitsee 60-vuotishaastattelussaan Länsiväylä-lehdessä mieleenpainuvimmaksi kuvauskeikakseen Tulilahden kaksoissurman vuonna 1959. Näitä kuvia ei kokoelmasta löydy. Sen sijaan siitä löytyy toiseen surmatapaukseen liittyvä kuvasarja. Romanien välienselvittely Joensuussa tammikuussa 1967 johti puukotukseen, jossa nuori mies menetti henkensä ja toinen loukkaantui. Avun toimittaja Mauri Sainio ja Ekholm kävivät sekä surman tapahtumapaikalla Joensuussa että uhrin hautajaisissa tämän kotipaikkakunnalla Vähässäkyrössä. Ekholm kuvasi juttukeikalla eri-ikäisiä romaneja, surmataloa, vainajaa arkussaan, hautajaissaattuetta ja kahvitilaisuutta. Hän vangitsi kuviinsa taitavasti hetken tunnelmat.

Ekholmin kokoelmassa on runsaasti laulajia, näyttelijöitä ja missejä. Julkisuuden henkilöiden lisäksi kuvissa näkyvät tavalliset ihmiset ja ilmiöt. Pinnalle nousevat sosiaaliset ongelmat ja traagiset elämänkohtalot, kuten huumenuoret, köyhyys ja asunnottomuus, järjestysongelmat ja rikollisuus sekä sodassa koetut kauheudet ja selviytymistarinat. Myös ufot ja urheilu kiinnostivat lehtien lukijoita. Ekholmin kokoelma onkin monipuolinen katsaus 1960−1970-luvuilla aikakauslehtiä lukeneen yleisön kiinnostuksen kohteista.

Aarre Ekholmin lehtikuvia voi katsoa Journalistisen kuva-arkiston Finna-sivulta: https://museovirasto.finna.fi/joka.

JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO JOKA

Asiakaspalvelu ti – to 10 – 15

joka@museovirasto.fi

Puhelin 02 95 33 6127

https://joka.kuvakokoelmat.fi

MUSEOVIRASTON KUVAKOKOELMAT

Sturenkadun asiakaspalvelupiste suljettu muuton vuoksi

Tiedustelut arkisin

kuvakokoelmat@museovirasto.fi

Puhelin 02 95 33 6100

www.kuvakokoelmat.fi