Veneen nimi on Green Sea ja alaotsikkona on 12 mnths. Viemme Anytec 530 -veneen trailerilla sinne, missä on avoin luiska.

Tänä talvena alaotsikkoa, 12 mnths, oli vaikea saavuttaa. 17.2. ajoimme vielä 154 km Kirkkonummelta Kasnäsiin ja pääsimme veteen luonnonsatamasta, koska kaikki luiskat olivat sielläkin jäässä. Sen jälkeen tulivat kovat pakkaset, ja näytti jo siltä, että maaliskuun veneily ei onnistu.

Lumettoman jään kuvaaminen Porkkalassa iltahämärissä antoi hienoja kuvia, mutta jää on niin staattista! Vesi elää.

Kiirastorstaina – uskallanpa sanoa – Suomessa oli yksi luiska auki: Helsingin Jätkäsaaressa. Vihdoin merelle!

Ajelimme Helsingin edustalla jäälauttoja väistellen. Välillä meinasi unohtua, että matalikkojakin täytyy pitää silmällä.

Menimme Vallisaaren ja pienen Reimarisaaren välistä kohti Harmajaa ja Isosaarta. Jäälautat olivat kasautuneet salmeen. Veneellä pääsi helposti siitä läpi, mutta ensin nousin suurelle lautalle seisomaan. Pelastuspuku on aina päällä!

Poikani ajoi matkan päähän kuvaamaan. Kun huomasin, että lautta hieman heiluu, huusin: ”Mä oon hullu!” Mutta jäälautan päälle saattoi ajaa tonnin veneelläkin, joten kyllä se kesti.

Pääsiäislauantaina oli mahdollisuus lähteä uudestaan merelle. Aamulla oli 8 astetta pakkasta, joten siirsimme lähtöä keskipäivään. Itätuuli olikin tuonut jäälautat Jätkäsaaren rantaan, ja ne olivat pakastuneet kiintojääksi.

Kun laskee potkurin veteen ja laittaa kaasun päälle, nousee vesi jäälle ja sulattaa sitä. Sitten koko vene veteen ja ympyröitä ajamaan, jäälauttoja tekemään, jotta pääsee jään läpi avoimelle merelle.

Ilma lämpeni plussan puolelle, ja vesi oli pari astetta. Lähdimme myötätuulessa Porkkalaan, jonka saaristo on omaa luokkaansa. Jäälauttoja oli harvakseltaan, ja niiden näkyvyys oli hyvä, joten matkanteko oli turvallista.

Ennen Rönnskärin majakkaa eteläisin saari on Söderskär, ihana paikka. Se on joka kelillä kaunis. Nyt pääsin sinne ensimmäistä kertaa talvella.

Vesi oli kirkasta, sen kylmyys ei läpäise pelastuspukua. Oli aurinkoista, tyyni paikka, trangialla lämmitettävät herkkuruuat mukana. Kauan odotettu saariretkeily alkaa jälleen.

Kiertelimme saarta ja kuvasimme sitä uudenlaisena. Rauha, hiljaisuus ja lämpö ”omalla” saarella on onnea.