Videokuvaa kännykällä

Matkapuhelimesta on tullut videokuvaajan oiva kumppani. Nykyisin Full HD -tasoinen video on mahdollinen kaikilla uudemmilla kännyköillä. FHD-videoon (1920x1080px) tarvitaan vain osa etukameran pikseleistä. Selfiekameran laatu ei välttämättä ole yhtä hyvä. Kuvanlaatu on kehittynyt ja hyvässä valossa kuvattua videota ei juuri erota digijärkkärin vastaavilla asetuksilla kuvatusta. Taitava editoija kuvaa 4k videota, jos se on mahdollista ja käyttää videon rajaamista etuna koostaessaan lopullista FHD-videota.

Kännykkävideon etuna ovat kaluston keveys, laaja syväterävyys ja välitön yhteys sosiaaliseen mediaan. Video on helppo editoida lukuisilla eri sovelluksilla, joita on veloituksetta saatavilla puhelimen sovelluskaupasta. Digijärkkärin etuna on elokuvamainen syväterävyyden hallinta ja videon laatu huonoissa valaistusolosuhteissa sekä tietysti vaihdettavat objektiivit. Järkkärissä usein tavoitellaan myös hyvälaatuista stereoääntä ja kännykkävideossa riittää yksikanavainen ääni.

Videokuva voi olla huippu hyvä, mutta jos äänestä ei tahdo saada selvää, videota ei halua katsoa. Sen sijaan huonompikin video menettelee, jos äänestä saa hyvin selvää ja kuulee mistä videolla on kyse.

Älypuhelimiin on erilaisia edullisia erillismikrofoneja, joilla äänenlaatua voi parantaa ja vähentää ulkopuolisia häiriöääniä. Mitä lähempänä mikrofoni on suuta, sen selkeämpi on ääni. Mieluimmin kaulusmikrofoni lähellä suuta kuin suuntaava mikrofoni kaukana.

Rauhatonta, heiluvaa tai tärisevää kuvaa ei ole kiva katsoa. Matkapuhelinten kuvanvakaajat hoitavat pienet tärinät, mutta tämän lisäksi on hyvä käyttää jalustaa tai erilasia kuvan vakautukseen tarkoitettuja välineitä. Esimerkiksi gimbaalilla liikkuvaan kuvaan saadaan elokuvamainen liike ja ”jalka­zoomi” on ehdottomasti kännykällä kuvattaessa parhaita asioita. Apuvälineiden hinnat ovat tulleet alas ja niitä kannattaa käyttää.

Pienikin valon lisääminen laskee kännykkä­kameran ISO-arvoa, joten videosta tulee laadukkaampi. Kuten valokuvauksessa, olisi videokuvauksessakin hyvä, jos valaisu ei näy kuvassa. Salamalaitteiden valmistajat ovat huomanneet kuinka älypuhelimilla otetaan yhä enemmän kuvia ja videoita. Kehittyneen LED-tekniikan myötä jopa ammattilaismerkit ovat tuoneet markkinoille pieniä ja älykkäitä valoja älypuhelimella kuvaamiseen. YouTube on tulvillaan näiden valojen käyttöohjevideoi­ta auttamaan hankintapäätöksessä.

Videon editointi tekee siitä mielenkiintoisemman katsoa. Editointia varten kannattaa jo kuvatessa miettiä, että videomateriaalia on yleiskuvia, toimintaa ja lähikuvia. Kuvaa mahdollisimman paljon ja ole editoidessa kriittinen, mitä osia pätkistä käytät. Video on hyvä olla mahdollisimman lyhyt ja ytimekäs, näin sitä jaksaa katsoa. Helppo editointiappi älypuhelimeen on esim. ilmainen InShot, joka tarjoaa myös musiikkia videollesi. Musiikki voi olla hyvä ratkaisu, jos videolle ei saa laadukasta ääntä tai puheet eivät ole tärkeässä roolissa. Editointi on mukavampaa, jos siirtää videomateriaalin puhelimesta tietokoneelle ja hankkii siihen editointiohjelman. Esimerkiksi Mac-käyttäjien koneissa on valmiina iMovie, jolla voi esim. äänen ja kuvan editoida erikseen.

Pidemmässä kotivideossa hyvä tapa on miettiä teemaa. Esimerkiksi ”viikonloppu mummolassa” tai ”lomamatka Kuusamoon” ja kuvata tapahtumista yllä mainitun tyylisiä videoita, tätä teemaa ajatellen mahdollisimman paljon. Lyhemmissä videoissa, esim. ”lapset leikkipuistossa”, kannattaa kuvata mahdollisimman paljon ja miettiä käsikirjoitusta vasta editoitaessa. Katsoja ei huomaa, jos kaikki ei tapahdu aikajärjestyksessä tai yhden otoksen alusta ja lopusta otetut pätkät ovat eri paikoissa.

Somessa video leviää huomattavasti laajemmin kuin kuva tai pelkkä teksti. ­Kaikilla ­some-alustoilla on omat sääntönsä mm. ­videon pituuksiin ja kuvasuhteisiin. ­Facebookissa toimii vaakavideo, kun taas Instagramissa neliö- ja pystyvideo. ­Videon kuvasuhde kannattaa ottaa jo kuvatessa huomioon ja esim. InShot-ohjelmassa voit käyttää laajasti erilaisia kuvasuhteita. Somessa hyvä videon pituus on 15-30 s. Pidempikin toimii, jos ­videon alku ”koukuttaa” jatkamaan katsomista.

Kameraseurat voivat tilata jäsenilleen koulutuksen videokuvauksesta – myös verkkovalmennuksena. Koulutus on maksuton. Seuratoimijan työkalupakista löytyy ohjeet: www.sksl.fi, kirjoita hakuun: ”Esitelmäpankki”.

Tampereen Valokuvausseuran kurssit

Luova kuvankäsittely | Lightroom ja Photoshop | 20.-21.3.2021  klo 10–14 | 45 €

AMMATTILAISKURSSIT:

Maisemavalokuvauksen verkkokurssi | Mikael Rantalainen | 13.3.2021 klo 10-15

Lisätietoja ja ilmoittautumiset.

Tampereen Kameraseurankurssit

Filminkehityskurssi | 10.4. klo 13–15 | 50 € (SKsL jäsenhinta 35 €)

Pimiötyöskentelykurssi | 17.4. klo 13–17 | 60 € (SKsL jäsenhinta 40 €)

Studiokuvauskurssi | 8.5. klo 13–18 | 100 € (SKsL jäsenhinta 80 €)

Muotokuvaus ulkona | 12.6. klo 13–16 | 80 € (SKsL jäsenhinta 60 €)

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet

Suomen Kameraseurojen Liiton kurssi

Portugalin valokuvaustyöpaja ja festivaalimatka 30.4.-8.5.2021 Nazaréhen, Aventesiin ja Portoon. Lisätietoja www.sksl.fi/valokuvauskoulutus

Seurainfo

Ohjelmaa kameraseurojen jäsentapaamisiin

Kun haluat jäseniltaasi erilaista ohjelmaa, vaihtoehtoja löydät liiton verkkosivuilta kohdasta ”Seuratoimijan työkalupakki=> Esitelmäpankki”.

Valokuvauskurssin järjestäminen ulkopuoliselle harrastajille ja seuran jäsenille, on erinomainen tapa kasvattaa seuran jäsenmäärää. Liitto auttaa. Ole yhteydessä koulutusvastaavaan, reino.havumaki@sksl.fi.

Järjestätkö valokuvauskurssin tai jonkin muun tapahtuman paikkakunnallasi?

Mikäli haluat tapahtumallesi näkyvyyttä valokuvaajapiireissä, ilmoita siitä liiton tiedotukseen. Liitto julkaisee jäsenseurojen tapahtumia verkkosivuillaan ja some-kanavissa. Kerro tapahtumastasi sähköpostilla tiedotus@sksl.fi ja otamme sinuun tarvittaessa yhteyttä.

Päivitä seurasi uudet toimihenkilöt myös liittoon!

Samalla kun päivität seuran uudet toimihenkilöt yhdistysrekisteriin, lähetä tiedot myös liittoon tiedotus@sksl.fi. Liitto tiedottaa mm. tulevista näyttelyistä ja apurahoista sekä tarjoaa monenlaisia palveluja ja apua.

Oletko kameraseurassa, joka ei ole vielä liiton jäsen?

Suomen Kameraseurojen Liitto (SKsL) on 1932 perustettu valokuvauksen harrastajien keskusliitto. Jäsenseuroja on 88 ja niissä jäseniä noin 4500. Liittyminen tuo monia etuja. Kuvaamisesta tulee tavoitteellisempaa, kun saa oikeuden osallistua liiton vuosittaisiin näyttelyihin sekä moniin kansainvälisiin kuvakilpailuihin. Lisäksi liitto järjestää valokuvauskursseja ja koulutuksia eri puolilla Suomea sekä myöntää rahallista tukea valokuvauskursseihin jne.
Lisätietoja: toimisto@sksl.fi tai toiminnanjohtaja Kari Tolonen, puh. 0400 634 631.