Poliittisen valokuvan festivaali 2024
31.1.–5.5.2024, Kaapelitehdas
Näyttely Joukkohysteriaa, ite-taidetta ja yhteiskunnallisen sorron vastustusta – Poliittisen valokuvan festivaali juhlii 10 vuoden taivaltaan neljä teoskokonaisuden näyttelyllä.
Vuoden 2024 Poliittisen valokuvan festivaalin teemana on diagnoosi. Näyttelyn nostavat esille yksilöön kohdistuvan diagnosoinnin kollektiivisen vastustamisen. Näyttely kysyy, mitä jos ongelmana ovatkin yhteiskunnalliset olosuhteet, ja yksilöiden sijaan tervehdyttämistä tarvitsisikin yhteiskunta.
Laia Abril: Joukkohysteriasta
Naisten kollektiivisia sairaskohtauksia ja selittämättömiä oireita on historian aikana diagnosoitu joukkohysteriaksi. Taiteilija Laia Abril (s. 1986) käsittelee teoksissaan kolmea todellista joukkohysteriatapausta. Teos on kolmas osa Abrilin A History of Misogyny –teossarjaa, jossa Abril on käsitellyt naisvihaa laajasti tutkimuksia ja arkistoja hyödyntäen.
Myriam Boulos: What’s Ours – Se mikä on meidän
Libanonilainen Myriam Boulos (s. 1992) on kuvannut teossarjassaan Libanonin hajoavaa yhteiskuntaa ja pääkaupunki Beirutia, joka viime vuosina on elänyt valtavien korruptiota vastustavien mielenosoitusten sekä elokuun 2020 tuhoisan satamaräjähdyksen seurausten keskellä. Kuvat yhdessäolosta ja hauskanpidosta läheisten kanssa kuitenkin osoittavat, kuinka kaaoksen ja mullistusten rinnalla arkinen elämä jatkuu.
Jan Kaila: Elis Sinistö ja Villa Mehu – Itse tehty elämä
Valokuvaaja Jan Kaila (s.1957) kuvasi lapsuutensa kodin lähellä elänyttä Elis Sinistöä (1919–2004), joka oli yhteiskunnasta irrottautunut erakkomystikko ja ite-taiteilija. Sinistö eli luontoa kunnioittaen Villa Mehussa, itse luomassaan maailmassa kirkkonummelaisessa metsässä. Aikuiset näkivät Sinistössä jotakin uhkaavaa, mutta nuorelle Kailalle Sinistön maailma oli satumainen leikkipaikka. Aikuisena Kaila palasi kuvaamaan häntä. Kuvat kertovat vastarinnasta yhteiskunnan rajoituksia kohtaan ja näyttävät omaehtoisesti elävän ihmisen.
August Joensalo: F64.8 – Muu sukupuoli-identiteetin häiriö
August Joensalon (s. 1993) videoteos on omakohtainen tutkielma Suomen transterveydenhuollosta. Joensalon teos kysyy, mitä jos diagnosoitava häiriö onkin transyksilöiden sijaan terveydenhuollossa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Teoksessa transhoitojen portinvartijana toimivan systeemin väkivaltaisuus asettuu vastakkain transyhteisöjen sisäisen solidaarisuuden ja rakkauden kanssa.
Daido Moriyama: Retrospektiivi
8.3. – 2.6.2024, K1
Näyttely Daido Moriyama on valokuvauksen edelläkävijä, joka uudisti katuvalokuvausta. Hänen kuvansa toivat esiin niin yhteiskunnallisia ristiriitoja kuin tavallista elämää maailman metropoleissa. Moriyama on kuuluisa rouheista mustavalkokuvistaan, mutta hän ei kaihtanut myöskään värejä ja digitaalivalokuvausta, sillä nämä olivat sopivia työkaluja nykypäivän kulutusyhteiskunnan kuvaamiseen.
Moriyama syntyi Ikedassa, Osakassa vuonna 1938 ja kasvoi sodanjälkeisessä Japanissa. Toisessa maailmansodassa kärsimänsä tappion jälkeen Japani oli USA:n armeijan miehityksen alaisena, mikä toi mukanaan ripeän länsimaistumisen ja taloudellisen murroksen. Moriyama taltioi japanilaisen perinteen ja länsimaisten vaikutteiden yhteentörmäyksen, joka teki hänen valokuvistaan peilin nopeaan muutoksen aikakauteen.
Moriyamaan vaikuttivat syvästi amerikkalaiset taiteilijat, kuten Andy Warhol ja William Klein, sekä kirjailija ja runoilija Jack Kerouac. Heidän vaikutuksensa näkyy hänen rohkeassa suhtautumisessaan valokuvaukseen, jossa hän myös toi näkyville kapitalistisen yhteiskunnan ristiriitoja. Moriyama kuvasi supermarketin hyllyjä täynnä säilykkeitä ja muita tuotteita. Nämä 70-luvun sumeat ja pimeät kuvat ovat kaukana Andy Warholin värikkäistä kuvista.
Näyttelyssä on esillä Moriyaman laajan ja tuotteliaan uran eri hetkiin – alkaen hänen varhaisista töistään japanilaisille aikakauslehdille, kiinnostuksesta amerikkalaista miehitystä kohtaan ja sitoutumisesta fotorealismiin aina 1980- ja 1990-luvun ajanjaksolle.
Kommentointi on suojattu Google reCAPTCHA:lla, jota koskevat Googlen yksityisyyskäytännöt ja käyttöehdot.