Luovilla aloilla kilpailu on kovaa, eikä valokuvaus ole poikkeus. Tuoreita kuvaajia tulee alalle paljon, koska media-alaa voi opiskella useissa oppilaitoksissa. Työpaikkoja ei ole samassa suhteessa, joten itsensä työllistäminen on entistä suositumpaa.

Opiskelupaikan löytäminen voi tuntua haastavalta, olkoon valokuvaus sitten rakas harrastus tai vahva intohimo.

Ponnahduslautaa alalle voi hankkia esimerkiksi vuoden kestävältä kansanopiston kurssilta. Ylemmän asteen koulutuksissa voi opiskella maisterin tutkinnon.

Osa kursseista ja kouluista on suunnattu aloittelijoille, osa pidemmälle ehtineille. Opiskelu voi myös painottua esimerkiksi luontokuvaukseen, kuvataiteisiin, dokumentaariseen kuvaukseen tai laajemmin media-alaan.

Taidetta ja journalismia

Muotoiluinstituutti LAB:in valokuvauksen opinnot rakentuvat dokumentaarisen valokuvauksen perinteelle. Sen lähtökohdista syntyviä kuvia ja teoksia tuotetaan niin taiteen kuin journalismin kentille, ja usein niitä määrittää kiinnostus yhteiskunnallisiin ja ajassa oleviin ilmiöihin.

– Valokuvauksen koulutukseen sisältyy kuvallisen ilmaisun perusopintoja, taidehistoriaa sekä taiteen teoriaa. Sen jälkeen syvennytään valokuvauksen osa-alueisiin; dokumenttivalokuvaukseen, kuvajournalismiin, valokuvataiteeseen ja tutkimukseen sekä studiokuvaukseen. Opiskelija voi myös valita Muotoiluinstituutin muista opintokonaisuuksista ja laajentaa vaikka graafiseen suunnitteluun. Myös kansainvälinen vaihto on mahdollista, koulun lehtori Pauliina Pasanen kertoo.

LAB:ssa opiskeluun sisältyy noin puolen vuoden työharjoittelu, jossa opiskelija erikoistuu häntä kiinnostavalle valokuvauksen alueelle, ja samalla verkostoituu. Opintojen päätteeksi tehdään opinnäytetyö.

– Valokuvauksen ohjelma on nykyään kuvataiteen tutkinto, jolloin valmistuvien tutkintonimike on Kuvataiteilija amk. Sisältömme on edelleen sama, ja pyrimme yhä antamaan monipuolisen valokuvaajan koulutuksen. Opetuksessa on myös video-opetusta, sekä kieliopintoja, Pasanen jatkaa.

– Teknologioiden kehittyessä valokuvan suhde todellisuuteen muuttuu, ja asiantuntijalta vaaditaan kykyä ymmärtää tätä muutosta. Maailmassa, jossa valokuvat ovat kaikkialla, tarvitaan kameralla tuotetun taiteen ja viestinnän asiantuntijuutta, joka tarkoittaa merkityksellisten kuvien tuottamista sekä kuvavirtojen tulkitsemista ja hallinnoimista, hän päättää.

Inspiroiva ympäristö

Heinolalainen 23-vuotias Linnea Kaarina Suutarinen on LAB:n kolmannen vuoden opiskelija. Hän innostui alasta kansanopistossa.

– Visuaalinen kenttä on kiinnostanut aina, ja valokuvaus veti puoleensa rikkautensa vuoksi. Se on oleellinen tapa nähdä ja tutkia jatkuvasti liikkeessä olevaa todellisuutta, ja siksi koen sen opiskelun tärkeäksi, hän sanoo.

Suutariselle mieluisinta on ollut oman kehityksen seuraaminen.

– On hienoa huomata kuinka ”oma juttu” alkaa löytyä, ja jonka parissa haluaa työskennellä. Myös näyttelyt ja tapahtumat ovat antoisia. Tiivis opiskelijayhteisömme antaa aina tukea ja palautetta. Olen löytänyt ystäviä, kannustusta ja kytköksiä, hän kehuu.

Tällä hetkellä Suutarinen on kiinnostunut vaihtoehtoisista valokuvauksen keinoista.

– Etenkin skannografia sekä mikroskooppi- ja makrokuvaus kiehtovat. Pidän myös studiotyöskentelystä, jossa voi kokeilla eri valaistuksia ja tuotekuvausta.

Koulutus kohottaa itsetuntoa

Keski-Pohjanmaan kansanopistossa voi opiskella vuoden mittaisen valokuvauksen perusteet-kurssin, kolmevuotisen freelancer-valokuvaajan koulutuksen, sekä media-alan ammattitutkinnon.

Suurin osa tulee KPEDU:un opiskelemaan freelancer-valokuvaajaksi. Opiskelijoita on vuosittain noin 40.

Tällä hetkellä Kokkolan kupeeseen Kälviälle laajennetaan uutta päärakennusta, johon tulee studio, kuvankäsittely-ympäristö sekä pimiö.

Jari Eklund on freelancer-koulutuksen vastuuopettaja. Koulutukseltaan hän on valokuvaajamestari, kuvataiteilija sekä muutosvalmentaja. Muut kouluttajat ovat valokuvaajat Samppa Toivonen ja Jarkko Viljanen.

– Ammatillisen koulutuksen rakennemuutos on vaikuttanut vahvasti tutkintoon johtavan, ammatillisen valokuvauskoulutuksen toteutukseen. Sen myötä opintopolkujen määrä on lisääntynyt. Valokuvaajaksi nimikkeellä valokuvaaja (AT) voi nyt valmistua valintojen mukaan toisistaan eroavilla opintosisällöillä, joten valmistuneiden kuvaajien opiskelusuoritukset eivät ole enää suoraan verrannollisia, Eklund kertoo.

– Toinen muutos sai alkunsa koronakriisistä, jonka yhteydessä verkko-opetus lanseerattiin käyttöön.

Eklund sanoo, että koulutuksen merkitys tulevaisuudelle tulisi nähdä laajemmin, ja henkilökohtaista prosessia vahvistavalla koulutuksella on tärkeä vaikutus ihmisen kasvulle, sekä kuinka koemme itsemme, ja miten uskomme pystyvämme vaikuttamaan omaan elämäämme.

– Freelancer-valokuvaajan koulutukseen me vetäjät olemme tiivistäneet olennaisimman siitä, minkä olemme kokeneet tärkeäksi kentällä työskennellessämme vuosien ajan, ja samaan aikaan virallista valokuvaajan ammattitutkintoa järjestäessämme. Yksi opetuksen antoisimmista puolista on eri puolelta maata tulevien, valokuvauksesta kiinnostuneiden ihmisten kohtaaminen. Jokaisella on oma elämäntarinansa, ja jokaisesta niistä voi ottaa opikseen, yhtä lailla kuin meidän kouluttajien osuudesta, Eklund päättää. 

Luontokuvaajan mekka

1892 perustetulla, perinteikkäällä Otavan Opistolla on tarjottavana luontokuvaajan opintopolku, opettajanaan valokuvaaja Paavo Hamunen.

Opintokokonaisuuden on suunnitellut Suomen Luontokuvausinstituutti ja koulutukset järjestetään yhteistyössä Otavan Opiston kanssa. Opetus koostuu lähi- ja etäopetuksesta, ohjatuista tehtävistä ja itsenäisestä opiskelusta, sekä verkkoistunnoista.

– Luontokuvauksen ammatilliset perusteet on 11 kuukauden mittainen kokonaisuus, jossa opetetaan kaikki perustiedot kameran käytöstä, tekniikasta ja kuvaamisesta. Koulutuksen aikana käydään läpi asiat, joita ammatikseen luontoa kuvaava työssään tekee. Opetus on käytännönläheistä, ja siinä otetaan huomioon jokaisen osaamisen taso, yksilölliset näkemykset sekä toiveet. Omaa kuvallista näkemystä vahvistetaan. Tutuiksi tulevat myös kameran tiedostojen jalostaminen esityksiksi, julkaisuiksi, näyttelyiksi ja tuotteiksi, Hamunen kertoo opetuksesta.

– Vaikka kurssi painottuu luontokuvaukseen, niin kuvaustekniikat toimivat, missä tahansa valokuvaamisessa. Oppilaalle avautuu näkemys siitä, kuinka laaja-alainen kenttä valokuvaajan työ on. Koulutuksen oppeja voi soveltaa omassa kuvauksessa, oli se sitten työ tai harrastus, hän sanoo.

Otavan Opisto järjestää myös luontokuvaajan Master Classin, joka on kahdeksan kuukauden jatkokoulutus.

– Ideana on syventää ammattimaisten kuvaajien osaamista luontokuvauksessa, luonnontuntemuksessa, sekä kuvan, videon ja äänen sisällöllisissä vahvuuksissa.

Koulutuksen aikana keskitytään oman luovan kuvausjäljen hiomiseen ja osaamisalueiden laajentamiseen, ja näkemyksen kasvattamiseen, Hamunen valottaa.

Itse hän näkee valokuvauksen ja luontokuvaajankin tulevaisuuden erittäin valoisana.

– Lähes jokainen kantaa mukanaan kännykkäkameraa, ja kuvien ottaminen on spontaania. Kun onnistumisia syntyy, kännykkäkuvaaja harkitsee parempaa kameraa ja tässä vaiheessa myös kuvauskoulutuksille on tarvetta. Järjestelmäkamerat ja koko ala kehittyvät nopeasti, joten on tärkeää, että uutta kameratekniikkaa seurataan, ja luovaa näkemystä sekä sommittelutaitoja kehitetään, hän päättää.

Valokuvauksen koulutusta tarjoavat esimerkiksi seuraavat korkeakoulut, ammattiopistot ja ammattikorkeakoulut:

•Aalto yliopisto (seuraava suunniteltu sisäänotto vuonna 2025)

•Muotoiluinstituutti LAB

•Turun ammattikorkeakoulu

•Stadin ammattiopisto

•Ingmanedu kulttuurialan ammattiopisto

•Tampereen yliopisto

•Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kansanopistoja:

•Laajasalon opisto

•HEO kansanopisto

•Kuusamo opisto

•Voionmaan opisto

•Muurlan opisto

•Otavan opisto lokakuussa 2024

•Paasikivi-opisto

•Keski-Pohjanmaan kansanopisto KPEDU

•Lahden kansanopisto

​