Sonyn kompaktinkokoinen ja kevyt laajakulmazoom on tarkoitettu ensisijaisesti videokuvaajalle. Sen suorituskyky yltää myös valokuvaamiseen, ja isommallekin resoluutiolle.

Ominaisuudet

Viime maaliskuun puolivälissä julkistettu objektiivi täydentää ja korvaakin peräti kolmea aikaisemmin julkistettua saman polttovälialueen laajakulmazoomia:

Sony 16-35mm F2.8 ZA SSM Carl Zeiss Vario-Sonnar T*, Sony Vario-Tessar T* FE 16–35mm F4 ZA OSS ja Sony FE 16-35mm F2.8 GM.

Listan ensimmäinen on jo tosin vuoden 2008 tuotantoa, varustettu Sony/Minolta Alpha -kiinnityksellä, mutta sitä voi kuitenkin käyttää Sonyn peilittömissä kameroissa adapterin avustuksella. Polttovälialue on kovin kysytty, ja listasta tulisi hyvin pitkä jos siihen lisäisi muidenkin valmistajien vastaavat tuotteet.

Valmistajan ilmoituksen mukaan on nyt testattu objektiivi suunniteltu varta vasten videokuvauksen vaatimuksiin. Erikoiseksi Sony FE PZ 16–35mm F4 G:n tekee sen sähkötoiminen zoomaus, sekä kompakti koko ja keveys. Tarkennusnopeuden parantamiseen on kiinnitetty huomiota, samaten suurennussuhteen säilymiseen koko tarkennusalueella.

Optisessa rakenteessa on yhdet ED- ja Super-ED -elementit korjaamassa värihajontaa. Lisäksi on yhteensä neljä asfääristä linssielementtiä, joista kaksi on hiottu asfääriseksi kummaltakin pinnaltaan, ja yksi niistä on ED-lasia. Yhteensä on elementtejä 13 kpl 12 ryhmässä.

Lähin tarkennusetäisyys on 24 cm, jolla pääsee 0,23x kuvautumissuhteeseen, eli pyöreästi 1:4,4.

Neljästä XD-lineaarimoottorista on tarkentamiseen varattuna kaksi, ja zoomaukseen toiset kaksi.

Aiheen seuranta toimii vielä 30 valotuksen sarjakuvausnopeudella, ja sen nopeus on valmistajan mukaan kaksinkertainen Sony FE 16–35mm F2.8 GM -objektiiviin verrattuna.

Objektiivi on tiivistetty kosteutta ja pölyä vastaan. Etulinssiä suojaa fluoriinipinnoite. Bajonettirenkaassa on kuminen tiivisterengas. Suodinrenkaan kierteen läpimitta on 72 mm.

Himmentimen lehtiä on 7 kpl.

Tätä objektiivia ei voi käyttää telejatkeen kanssa, eikä siinä ole kuvanvakaajaa. Ostoksen mukana toimitetaan vastavalonsuoja ja kuljetuspussi.

Havaintoja

Vastaaviin saman polttovälialueen objektiiveihin verrattuna on Sony FE PZ 16–35mm F4 G pieni ja kevyt. Sen paino on 353 grammaa, kun esim. Sony FE 16–35mm F2.8 GM painaa 680 grammaa, ja on kaksi ja puoli senttiä pidempi. Paksuudessakin on lähes sentin ero.

Sonyn oman ilmoituksen mukaan kysymyksessä on ”maailman kevyin kinokoon f/4-valovoimainen, moottoroidulla zoomauksella varustettu laajakulmaobjektiivi”.

Tälle polttovälialueelle on tehty objektiiveja kauan, ja paljon. Yhtenä syynä suosioon on se, miten se täydentää vakiozoomin kattavuutta. Vaikka zoomauskerroin on vain hiukan yli 2, on mukana neljän-viiden kiinteäpolttovälisen objektiivin kuvakulmat.

16 mm on arkikäytössä turhankin laaja, mutta pelivaraa on hyvä olla. Videokuvauksessahan rajautuu kuva-alasta näkymää pois. Kaikki kamerat eivät myöskään kuvaa parempilaatuista videokuvaa koko kennon leveydeltä. Kun yhtälöön vielä lisätään geometrinen korjaus, jota tämän objektiivin lyhyimmällä polttovälillä tarvittiin huomattavan paljon, poistuu kuvasta sekä laajuutta että pikseleitä.

Polttoväliä voi valita useammalla tavalla. Zoomausrengas toimii sähköisesti, ja siinä ei tästä syystä ole polttovälimerkintöjä. Objektiivissa ei myöskään ole sähköistä näyttöä kuten muutamissa Zeiss-objektiiveissa. Polttovälitiedon saa joka tapauksessa näkyviin kameran etsimeen ja takanäytölle, joten isosta menetyksestä ei ole kysymys.

Zoomausrenkaan takana on keinuvipu, jolla myös voi vaikuttaa polttoväliin. Se toimii progressiivisesti, joten vivun liikkeen määrä vaikuttaa suoraan zoomausnopeuteen. Videokuvaajan iloksi on vivun liike sekä tarkka että pehmeä.

Lisäksi voi zoomauksen tehdä kauko-ohjatusti, vaikkapa gimbal-kahvan keinuvivulla, tai älylaitteella käyttäen Sonyn Image Edge Mobile -ohjelmaa.

Tarkennusrengas on sijoitettu heti vastavalosuojan taakse. Se on zoomausrengasta kapeampi, mutta ympärysmittaa on enemmän. Tämän ansiosta sen löytää hapuilematta ilman että kameraa tarvitsee laskea silmältä. Tämäkin rengas toimii sähköisesti, joten etäisyysmerkinnät puuttuvat. Renkaan liike on lineaarista, joten ainakin teoriassa on mahdollista tehdä siihen omia etäisyysmerkintöjä, ainakin sen jälkeen kun kameraan on kytketty virta päälle.

Objektiivin kyljessä on heti zoomausvivun alapuolella painike, jolla voi pysäyttää automaattitarkennuksen vaikkapa siksi ajaksi kun kameran ja pääaiheen väliin tulee näköeste. Painikkeen voi kustomoida myös muihin tehtäviin, kameramallista riippuen.

Sen alapuolella on AF/MF-vipu, jolla saa käsitarkennuksen käyttöönsä. Tarkennusetäisyyden saa näkyviin kameran etsimeen ja takanäytölle. Kameran oma etäisyysnäyttö on yksinkertainen harmaa jana, jota pitkin kulkee vaaleampi kohta osoittamassa tarkennusetäisyyttä. Se aktivoituu heti kun tarkennusrenkaaseen kosketaan. Kameran mallista riippuen on samalla mahdollisuus valita käyttöön suurennettu etsinkuva. Etäisyystiedot näkyvät myös numeroina, mutta ne ovat kauniisti sanoen viitteellisiä. Outoa, kun tiedetään että sekä G- että GM-sarjan objektiivit pystyvät välittämään tiedot tarkennusetäisyydestä hyvinkin tarkasti.

Objektiivissa on oikean käden puolella kaksi vipua. Toisella valitaan himmenninrenkaan liike toimimaan pykälöitynä tai ilman, ja toisella lukitaan valittu aukko. Pykälöinti on järjestetty 1/3-aukon välein.

Automaattitarkennus toimii nopeasti ja napakasti.

Videokuvaajaa yleisesti kiusaava kuvakulman muuttuminen tarkennettaessa on tästä objektiivista onnistuttu kitkemään lähes kokonaan pois. Mikäli haluaa sen viimeisenkin muutoksen kuriin, on uusimmissa Sonyn peilittömissä kameroissa valittavissa sähköinen Breathing Compensation -toiminto, joka pitää kuvakulman hallinnassa koko tarkennusalueella.

Vastavalonsuoja kiinnittyy bajonetilla. Sen sisäpinta on mustaa samettimaista ainetta, joka torjuu heijastuksia tehokkaasti.

Nyt testattu objektiivi on monessa suhteessa monitoimilaite. Jos hyväksyy sen, että tarkennusrenkaasta puuttuvat etäisyysmerkinnät ja zoomausrenkaasta polttovälimerkinnät, on lopputulos aika riisutun oloinen. Jos tämän ei anna hämätä, pystyy objektiivilla ottamaan valokuvia siinä missä video-otoksiakin.

Suorituskyky

Sony FE PZ 16–35mm F4 G:n paras mitattavissa ollut maksimiterävyys saavutettiin 35 mm polttovälillä aukolla f/8, jolloin resoluutioksi kuvan keskeltä tuli 2771 linjaparia/kuvan korkeus. Objektiivin resoluutio ylsi todellisuudessa vielä tätäkin parempiin suorituksiin, mutta testaamisessa käytetty Image Engineering -ohjelma ei kyennyt antamaan niistä numerotietoja.

Testauksessa käytetyn Sony a7 IV-kameran 33 MP kennon teoreettinen maksimiterävyys eli Nyquist-arvo on 2336 LP/KK.

Objektiivi ansaitsee arvosanan kiitettävä, ja sen resoluutio riittäisi vähintään 42 MP kennolle.

Laadukkaaksi objektiivin tekee myös sen kyky toistaa tasaisesti kaikilla polttoväleillä ja nurkkapiirto säilyttäen. Valovoima f/4 säilyy läpi koko polttovälialueen.

Optista laatua vaimentaa ainoastaan tynnyrivääristymä, joka on lyhyimmällä polttovälillä miltei veret seisauttava. Ellei halua kuviinsa erikoisefektejä, kannattaa säätää kamera korjaamaan optiset virheet automaattisesti. Adobe Camera Raw -ohjelmassa piti ottaa käyttöön +56 -tehoinen säätö (asteikolla -100 – +100) ennen kuin suorat linjat toistuivat suorina kuvan laitaosilla. Sittenkin jäi havaittavaa jousenkaarivääristymää jäljelle. Kamerassa toteutettuna poistui vääristymä kokonaan, ja etsinkuvasta näki myös kuvakulman todellisena.

Pidemmille polttoväleille zoomatessa vääristymä lieveni. 28 mm kohdalla se oli kokonaan poissa, ja 35 mm polttovälillä se oli vaihtunut lievään tyynyvääristymään.

Mittauksia

Sony FE PZ 16-35mm F4 G -objektiivin resoluutiokäyriä viidellä eri polttovälillä. Esimerkit on valittu sarjasta, jossa terävyys on kuvan keskeltä parhaimmillaan, samalla kun nurkkapiirto on saavuttanut parhaimman toistonsa. Objektiivin terävyys ja kontrasti ovat ensiluokkaisia täydelläkin aukolla kuvattaessa.

Testivideo 1:

4K-laadulle kuvattua videoleikettä pystyisi jälkeenpäin editoimaan paljonkin. Tallennetusta profiilista riippuen voisi hakea asiallisen sävymaailman, ja resoluutio riittäisi turhien alueiden rajaamiseen.

Testivideo 2:

Kuvaus käsivaralta, kameran kuvanvakaaja käytössä. Kuvaa olisi voinut vakauttaa vielä paremmin esim. gimbal-käsikahvan avulla.