Katso Juha Laitalaisen vuoden 2023 sääkuvia tv-mediassa. 

Meteorologi ennustaa tulevan, sääkuvaaja näyttää vallitsevan sään.

Meillä yleisin puheenaihe on sää. Neljä vuodenaikaa ja alati muuttuvat olosuhteet tarjoavat keskustelunaiheen vaikka ventovieraan kanssa. Myös uutislähetysten sääosuudet kiinnostavat. Meteorologeista on tullut kansan suosikkeja ja mediatähtiä, kuten MTV:n Pekka Pouta koirineen ja Ylen ihastuttava Anniina Valtonen.

Meteorologit ovat tehneet sääilmiöistä myös kirjoja, kuten Seija Paasonen Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin (Maahenki 2018) ja Kerttu Kotakorpi tulevaisuuden säätä luotaavan teoksen Suomen luonto 2100 (Bazar 2021). Myös katsojia kiinnostaa yhä enemmän sääkuvien seuraaminen mediassa sekä niiden kuvaaminen ja lähettäminen.

Sääkuva kännykällä

Olen kuvannut erilaisia sääilmiöitä maisema- ja luontokuvauksen ohella jo vuosia. Vuonna 2014 hankin ensimmäisen kunnon kameralla varustetun kännykän, Nokian Lumia 1020:n, jonka 16:9 formaatti oli omiaan tv-sääkuvauksiin. Kesällä 2014 otin ensimmäisen television pääuutislähetykseen päätyneen sääkuvani mökillämme Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvellä. Tummanpuhuvassa kuvassa näyttävät sadepilvet olivat parhaimmillaan auringonlaskun valon siivilöityessä kauniina pilvien lomitse.

Innostuin käyttämään aikaani sääkuviin yhä enemmän kamerapuhelimeni myötä. Halusin tuoda median sääkuviin mukaan myös journalistisia ja valokuvataiteellisia ulottuvuuksia. Sääkuviani ilmaantui Ylen uutisiin usein joko Pyhäjärveltä tai Jyväskylän kotimme liepeiltä Tuomiojärveltä.

Aloin hiljalleen käyttää sääkuvauksissani kalustoa, jolla teen työkuvaukseni. Järjestelmäkamerat ovat kehittyneet entistä kevyemmiksi mittaetsinkameroiksi kuvanlaadun kuitenkaan kärsimättä. Kännykkäkamera kulkee silti aina mukanani. Viime joulun alla ikuistin yllättävän sankan lumisateen autoiltuani marketin parkkipaikalle. Huawei Pro 30 -puhelimen kameralla ikuistettu kuva päätyi MTV:n Uutisaamun sääkuvaksi 16. joulukuuta sen ajankohtaisuuden ja kuvassa näkyneen lumimyräkän ansiosta. Onneksi kännykkäkamera on aina mukana, myös kauppareissuilla.

Koukussa sääkuvaukseen

Laajensin pian sääkuvaukseni myös muualle Suomeen ja ennen muuta Helsinkiin. Aivan uuden ulottuvuuden sääkuviin sain muutettuamme Helsingin Pohjoisrantaan vuonna 2017. Asuintalon ylimmän kerroksen näkymät meren yllä tarjosivat myös huikeat sääkuvat, joita oli usein Ylen ja MTV:n lähetyksissä eri vuodenaikoina aina viime vuoden elokuuhun asti. Olipa ikuistamiani sääilmiöitä pariin otteeseen myös Iltalehden sivuilla.

Selittää ja kuvittaa

Olin sääkuvia taustoittaakseni yhteydessä meteorologi Matti Huutoseen ja Liisa Rintaniemeen. On hyvä huomioida mediatalojen asettamat tekniset ja muut kriteerit kuville, että ne pääsevät säälähetyksiin. Kuvavalintoihin vaikuttavat myös meteorologien, graafikoiden ja kuvatoimittajien omat mieltymykset.

Liisa Rintaniemi työskentelee meteorologina MTV:llä ja Forecalla.

– Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja aloin opiskella meteorologiaa, koska siinä oli fysiikan ala, jonka vaikutukset näkyvät konkreettisesti luonnossa ja jokapäiväisessä elämässä, vastaa Rintaniemi kysymykseen miksi hänestä tuli meteorologi.

MTV:n sähköpostiin lähetetään joka päivä kymmenittäin sääkuvia. Määrä kasvaa, sillä tämä lähetysmahdollisuus vasta avattiin. Huomattavasti enemmän katsojat merkitsevät sääkuviaan Instagramissa #mtvsaa, josta niitä saatetaan käyttää lähetyksissä tai jaetaan yhtiön somekanavilla.

Rintaniemen mukaan sääkuvan suurin merkitys on selittää ja kuvittaa vallitsevaa säätilaa ja elävöittää karttapitoista sääennustetta. Samalla se tarjoaa katsojille mahdollisuuden osallistua säälähetyksen tekoon ja tuoda muuten Etelä-Suomi -painotteiseen uutistoimitukseen ripaus muun Suomen näkymiä.

Meteorologeilla on käytössään kattava säähavaintoverkko ja ennustemallit sääennusteiden laatimiselle.

– Toki ajoittain saamme myös sääkuvia, joissa on paikallinen kiinnostava sääilmiö, mikä ei näy havainnoissamme, kuten suuret rakeet, Rintaniemi kertoo.

Rintaniemen mukaan hyvä sääkuva on ajankohtainen ja liittyy vallitsevaan säätilaan. Myös kuvan laatu on tärkeää.

– Minusta on mukavaa, jos kuvissa esiintyy ihmishahmo. Tosin henkilö ei saa olla tunnistettavissa. Lisäksi, jos kuva on valmiiksi rajattu tv-ruutuun sopivaksi 16:9 kuvasuhteessa, se edesauttaa kuvan julkaisemista.

MTV:llä kuvavalinta riippuu paljon vuorossa olevasta meteorologista.

– Pyrimme näyttämään mahdollisimman paljon eri kuvaajien otoksia, mutta tietyt vakioavustajamme näkyvät ruudussa lähes päivittäin, Rintamäki kertoo.

– Tv-uutisten sääkuvassa on syytä olla hyvät värit ja jokin kiinnostava kohde, katseenvangitsija. Ajankohtaisuus on silti merkittävin kriteeri. Kuvan ei tarvitse olla ammattilaistasoa sen liittyessä vallitsevaan säähän. Trombista otettu suttuinenkin kännykkäräpsy päätyy varmasti ruutuun ja myrskypäivänä toivomme saavamme kuvia mahdollisista myrskytuhoista.

Kuvani Tuomiokirkon portailta, jossa suntio lapioi lunta, valikoitui Rintaniemen mukaan tv-uutisiin ajankohtaisuutensa vuoksi.

– Lumipyry pääkaupunkiseudulla on nykyilmastossa aina jossain määrin uutinen. Kuvassa on tunnettu maamerkki, tapahtuma, liikettä ja huumoriakin, kun lapiomiesparka raivaa rantua Suurkirkon valtaville portaille. Lisäksi minua miellyttää kuvan asettelu ja symmetria.

Tuhansia sääkuvia

Ylelle tulee sääkuvia vuosittain todella paljon. Meteorologi Matti Huutonen ei osaa sanoa tarkkaa lukumäärää, mutta vuonna 2021 haastatteluun mennessä kuvia oli lähetetty jo noin 70 000 kappaletta. Huutosen mukaan päivittäinen kuvamäärä vaihtelee. Kesällä ja tilanteissa, jolloin säässä tapahtuu jotain erityistä, kuvia tulee runsaasti. Marraskuisena harmaana päivänä otoksia tulee vähemmän.

– Kuvien suuren määrän vuoksi vain murto-osa päätyy lähetykseen. Toki pyrimme näyttämään kuvia myös sosiaalisen median kanavillamme ja sen lisäksi kuvista koostetaan kuvagalleria Ylen sääsivuille.

Pääosan Ylen sääkuvista lähetyksiin valitsee Yle Uutisten kuvatoimittaja tai graafikko. Sääosioissa ja sääkarttojen yhteydessä näytettävät sääkuvat valitsee meteorologi.

– Itse valitsen mielelläni kuvan, joka on kiinni kuluvan päivän säässä ja säätilanteessa siten, että sen saa hyvin nivottua osaksi säälähetystä. Kuvalla on siis hyvä olla joku merkitys tai lisäarvo säähän ja sääennusteeseen, Huutonen kertoo.

Huutosen mukaan sääkuvat ovat merkittävä lisä säälähetyksiin ja uutispakettiin.

– Niiden avulla voimme parhaimmillaan visualisoida säätä ja sääilmiöitä. Esimerkiksi viime kesän juhannusviikon voimakkaat ukkoset eri puolilla maata toivat meille ryppään valtavan hienoja ukkospilvikuvia, joita pystyimme hyödyntämään lähetyksiimme sekä muille alustoille.

– Kannattaa suosia vaakasuuntaisia kuvia, mielellään kuvasuhteessa 16:9. Lähetyksissämme taustanäytöt sanelevat tietyt reunaehdot kuville ja kapeat pystysuuntaiset kuvat ovat vaikeasti sovitettavia. Kuvan tulee myös olla mahdollisimman tuore.

Kaikille mahdollista

Meillä kuvaajilla on tasapuoliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millaista sääkuvatarjontaa tv-uutisissa ja mediatalojen sosiaalisessa mediassa näemme. Onnistuminen ei ole kiinni kuvauskalustosta, vaan näkemyksestä ja sattumasta olla paikalla sopivan sään aikana.

Rohkeasti ylös, ulos ja lenkille taltioimaan vallitsevaa säätä sääennustusten ja -tarinoiden tueksi. Meteorologit ennustavat, millaista säätä on luvassa. Sääkuvat näyttävät millainen sää on. Opastusjuttuni kuvat ovat kaikki viime vuodelta, lukuun ottamatta kaikkien aikojen ensimmäistä sääkuvaani.

Kuvauskalusto

• Canon EOS R5 ja R6 sekä optiikat
• RF 100–500mm f/4.5–7.1L IS USM + RF 2X Extender
• RF 28–70mm f/2 • RF 35mm f/1.8 MACRO L IS STM
• RF 16mm f/2.8 STM • RF 85mm f/2 MACRO IS STM
• Manual lens Asahi Pentax Super-Takumar 50mm f/1.4

Katso nettijutusta lisää Juhan sääkuvia vuosien varrelta.

Katso Juha Laitalaisen vuoden 2023 sääkuvia tv-mediassa.