Abstrakti tarkoittaa ei-esittävää ja ei­konkreettista. Abstrakti valokuva herättää niin puolesta ja vastaan vahvoja mielipiteitä. Sitä on pidetty hyödyttömänä, koska se ei tallenna mitään konkreettista.

Maailmalla kuuluisia abstraktin valokuvan taitajia ovat László Moholy-Nagy ja Man Ray. Moholy-Nagy oli taidemaalari, muotoilija ja valokuvaaja, joka vaikutti 1920-luvun Saksan koulukunnassa. Hänestä on Yle Areenassa loistava dokumentti, kannattaa katsoa.

Suomessa abstraktin valokuvauksen kehitys oli hitaampaa kuin monissa muissa Euroopan maissa. Vuonna 1928 Vilho Setälä kuvasi Suomen varhaisimman valokuva-abstraktion, Sähkökruunun. Kuvatessaan Setälä heilautti kinokokoista Leica-kameraansa.

1960-luvulla luvulla ryhmä Fotograafikot kiinnostui abstraktista valokuvasta. Ryhmän kuvaajat, Juhani Riekkola, Aimo Vuokola ja Ari Yrjänä, pitivät useita näyttelyitä vuosina 1965–1978. Silloin heidän kuviaan syytettiin Kamera-lehdessä totuuden vääristelystä ja kutsuttiin konstailuksi.

Nykyistä valokuva-abstraktion suomalaista kuvaajasukupolvea edustavat muun muassa Marko Vuokola, Timo Kelaranta, Nanna Hänninen, Niko Luoma ja Laura Nissinen. Luomasta ja Nissisestä on kummastakin artikkeli tässä Kamera-lehdessä.

Tutkija ja valokuvataiteilija Laura Nissinen on tehnyt Aalto yliopistoon väitöskirjan Abstraktin aika – Epäesittävä suomalainen valokuvataide 1920-2020. Nissisen omat valokuvateokset syntyvät kokeilujen, yrityksen ja erehdyksen kautta.

Kuukauden kuvaajana esittelemme Niko Luoman, joka kuuluu Helsinki Schoolin kasvatteihin, ja on opiskellut valokuvausta Suomen lisäksi myös Yhdysvalloissa. Helsinki Schoolin näyttely on esillä Taidehallissa lokakuun loppuun saakka. Luoma kuvaa filmille ja usein kuvat ovat toteutettu monivalotustekniikalla samalle negatiiville. Kuvatessaan hän tarvitsee kolme perusasiaa: valon, valoherkän materiaalin sekä kameran.

Luoma sai muutama vuosi sitten yllättävän yhteistyöpyynnön, kun japanilainen Uniqlo oli kiinnittänyt huomionsa hänen Symmetrium-sarjaansa, ja halusi painattaa hänen töitään urheilutekstiileihinsä.

– Tämä kuvastaa, että ihan mitä vaan voi tapahtua, ja marginaalitkin voivat muuttua keskuksiksi, toteaa Luoma.

Arja Krank haastatteli tutkija Liisa Söderlundia valokuvatutkimuksesta ja siitä, miten valokuvaaminen tekee näkyväksi. Tutkimuksessaan Söderlund pohtii muun muassa albumikuvien merkitystä ihmisten muistojen rakentamisessa.

Jaana Kotamäki antaa vinkit sumukuvaamiseen, milloin kannattaa lähteä metsästämään sumuja ja mitkä ovat hyviä kohteita. Hyvä nyrkkisääntö on keskisuuri aukko, noin 11. Valotusaika ei saa olla liian hidas ja jalusta kannattaa ottaa mukaan, vaikka sitä olisikin työlästä raahata. Onnistunut kuva onkin sitten lopulta tuurista ja sommittelusta kiinni.

Ruska meni ja alkoi mielenkiintoinen sumujen aika.