Sonyn peilittömiin järkkäreihin suunniteltu Tamronin yleiszoom on kaikkea muuta kuin tavanomainen tapaus.

Ominaisuuksia

Nyt testattu objektiivi kuuluu sarjaan zoomeja, joita Tamron valmistaa Sonyn peilittömiin kinokoon kameroihin. Ensimmäinen tämän sarjan objektiivi, Tamron 28-75mm F2.8 Di III RXD, esiteltiin hiukan yli neljä vuotta sitten. Tamron 35-150mm F/2-2.8 Di III VXD -malli on sarjan kahdeksas.

Niiden kaikkien rungot on valmistettu polykarbonaatista. Materiaali on iskunkestävää ja metallirakenteeseen verrattuna myös kevyttä.

Tämäkin yksilö on tiivistetty säänkestäväksi, tai kuten tehtaan ilmoitus kuuluu, ”pölyn- ja kosteudenkestäväksi”. Sen paino on 1165 grammaa. Zoomauskerroin on pyöreästi 4,3x, kun yleiszoomien zoomauskertoimet ovat tavallisesti väliltä 3-4x. Valovoima on lyhyimmällä polttovälillä f/2, ja vähenee arvoon f/2,8 sitä mukaa kun polttoväliä pidennetään.

Tarkennusmoottorina on VXD-askelmoottori (Voice-coil eXtreme-torque Drive), joka valmistajan mukaan tottelee kameran tarkennusjärjestelmää, kuten silmäntunnistusta ja pääkohteen seurantaa, tavanomaista täsmällisemmin ja nopeammin.

Optinen järjestelmä koostuu 21 elementistä 15 ryhmässä, joista kolme on asfäärisiä ja neljä alhaisen värihajonnan LD-elementtejä. Lisäksi on käytetty Tamronin BBAR-G2 -nanopäällystettä torjumaan sisäisiä heijastuksia. Etulinssiä suojaa likaa ja tahroja hylkivä fluoriinipinnoite.

Suodinkierteen halkaisija on 82 mm. Kuvanvakaajaa ei ole.

Lähin tarkennusetäisyys on objektiivin lyhyimmällä polttovälillä 33 cm, mikä tuottaa kuvautumissuhteeksi 1:5,7. 150 mm polttovälillä on lähin tarkennusetäisyys 85 cm, ja kuvautumissuhde on silloin 1:5,9.

Sonyn telejatkeita ei voi käyttää tämän objektiivin kanssa – eikä muidenkaan valmistajien. Fyysistä rajoitusta käyttämiselle ei ole, mutta yhdistelmän optinen laatu ei ole riittävä.

Objektiivia on saatavana pelkästään Sony E -sovitteella, mutta tehtaan ilmoituksen mukaan on tehdas suunnittelemassa omat versiot myös Canon RF- ja Nikon Z -kiinnityksille.

Suositushinta on 1890 euroa. Hinta saattaa tuntua kalliilta, mutta monissa tilanteissa 35-150 mm zoomauskertoimella pystyy korvaamaan kaksi eri objektiivia, ja valovoimansa puolesta

Tamron 35-150mm F/2-2.8 Di III VXD on polttoväliluokassaan toistaiseksi ainutkertainen Sonyn peilittömille kameroille.

Havaintoja

Tamron markkinoi objektiivia matkakäyttöön. Totta onkin, että sen polttovälialue kattaa laajan alueen, ja riittäisi yksinäänkin matkalle mukaan. Ainoastaan koko ja paino ovat esteenä – tai pitäisikö sanoa hidasteena. Objektiivihan painaa vastavalosuojineen yli 1200 grammaa, ja näin valovoimaista objektiivia ei voi myöskään rakentaa pienikokoiseksi. Sen pituus on kuljetusasennossaan 158 mm, ja pisimmälle polttovälille zoomattuna se venähtää tuosta mitasta neljä ja puoli senttiä.

Tarkennus- ja zoomausrenkaissa on uritetut, kitkapintaiset kumipäällysteet. Polttovälien numeromerkinnät zoomausrenkaassa ovat valkoista maalia, ilman kaiverruksia. Etäisyysasteikkoa ei ole, ei myöskään terävyysalueasteikkoa, koska tarkennusrengas on suunniteltu vapaasti pyöriväksi ilman mekaanista välitystä. Tarkennus tapahtuu täysin objektiivin sisällä, eikä näy ulospäin. VXD- lineaarimoottori tarkentaa niin meluttomasti, ettei sen ääni häiritse videokuvausta. Vastavalonsuoja on muovia, ja se kiinnitetään bajonettirenkaalla käyttöasentoonsa ja kuljetuksen ajaksi nurinpäin. Kiinnitys on lukkiutuvaa tyyppiä, ja vastavalosuojan tyvessä on sille vapautusnappi. Objektiivin kiinnitysrengas on terästä, ja varustettu kumisella tiivisteellä.

Objektiivin valovoima on 35 mm polttovälillä täydet f/2, mutta vähenee f/2,2-arvoon 40 mm kohdalla, f/2,5-arvoon 60 mm polttovälillä, ja 80-150 mm polttoväleillä valovoima on f/2,8.  Todellisuudessa on valovoiman väheneminen portaatonta, mutta testikamera tallensi luvut pyöristettyinä. Sitä mukaa kun valovoima vähenee, pääsee myös himmentämään enemmän. 50 mm polttovälillä on pienin aukko f/18, ja 70 mm kohdalla se on f/20. 80 mm polttovälistä eteenpäin on pienin himmenninarvo f/22. Tiedolla on merkitystä ainakin videokuvaajalle.

Kuvanvakaajaa ei objektiivissa ole, mutta sen polttovälitiedot välittyvät sähköisesti kameran kennoa liikuttelevaan kuvanvakaajaan, jos sellainen on käytössä. Testaamiseen käytetyssä Sony a7r III -kamerassa on 4-5 EV -tehoinen kuvanvakaaja.

Sarjan objektiiveissa ei ole tähän mennessä ollut vipuja tai katkaisimia kuin aivan välttämättömät, jos ei aina niitäkään. Uusimmassa tulokkaassa on automaatti/käsitarkennusvivun ja zoomauksen lukituksen lisäksi ohjelmoitavat painikkeet tarkennusta varten. Lisäksi uutuutena ohjelmoitava kolmiasentoinen katkaisin, jonka voi kustomoida objektiivissa olevan USB-liitännän kautta suoraan tietokoneelta. Mitään päivitystelakkaa ei tähän tarvita, ja TLU-ohjelman (Tamron Lens Utility) voi ladata ilmaiseksi suoraan Tamronin kotisivulta.

Ohjelmalla voi säätää objektiivin tarkennusasetuksen painikkeet niin, että niiden avulla tarkennusrengas vaihtuu himmenninrenkaaksi. Painikkeiden vakiotoimintona ilman ohjelmointia on mahdollisuus valita ja tallentaa muistiin kaksi eri tarkennusetäisyyttä.

TLU:lla voi myös vaihtaa tarkennusrenkaan kiertosuuntaa, ja samaten voi valita renkaan liikkeen vaikutuksen tarkentamiseen – joko progressiiviseksi eli kiihtyväksi tai lineaariseksi, jolloin tarkennus ei riipu siitä miten nopeasti rengasta kierretään. Valinnoilla on merkitystä varsinkin videokuvauksessa.

Lisäksi, ohjelmoitavan Custom-katkaisimen avulla voi nuo toiminnot ja niiden vaikutukset ottaa käyttöön vaikka kesken kuvauksen.

Näin painavalle objektiiville voisi odottaa jalustarengasta, edes lisätarvikkeena. Valmistajan näkemys kuitenkin on, että objektiivi on tarkoitettu ensisijaisesti käsivaralta kuvaamiseen.

Tamron 35-150mm F/2-2.8 Di III VXD osoittautui erinomaiseksi potrettiobjektiiviksi. Lyhyimmillä polttoväleillä pystyi kuvaamaan miljöömuotokuvia, ja ison valovoiman ansiosta sai terävyysalueen kavennettua itse kohteeseen niin, että tausta jäi käytännöllisen epäteräväksi. Pisin polttoväli kavensi kuvakulmaa niin paljon, että levotonkin tausta sumeni häiritsemästä. Tavallista kapeammasta potrettiobjektiivin kuvakulmasta on sekin etu, että taustaa voi kirjaimellisesti vaihtaa, kun siirtää kameran paikkaa vaikkapa sivusuunnassa.

Suorituskyky

Tamron 35-150mm F/2-2.8 Di III VXD:n optimiterävyys saavutettiin aukoilla f/4 ja f/5,6 – ja käytännössä kaikilla mitatuilla polttoväliasetuksilla.

Se ylitti vaivatta resoluution 2800 linjaparia / kuvan korkeus, ja samalla oli nurkkapiirtokin saavuttanut lakipisteensä. Tulos on kiitettävää tasoa, sillä testauksessa käytetyn Sony a7r III -kameran 42 MP kennon teoreettinen maksimiresoluutio eli nk. Nyquist-arvo on 2652 LP/KK. Suorituskyky riittäisi aivan hyvin 61 MP kennolle. Jos kuvataan kameralla, jonka kennon resoluutio on 36 MP, objektiivin terävyys nousee jo merkittävästi ylilaadun puolelle.

Objektiivissa on sen lyhyimmällä polttovälillä parin prosentin verran jousenkaarivääristymää, joka vaihtuu 150 mm polttovälille zoomatessa vajaan neljän prosentin tyynyvääristymäksi.

Tyynyvääristymän pystyi korjaamaan raakatiedostosta Adobe Camera Raw -konvertterin korjaussäädöllä -9. Säätöalueen koko skaala on -100 – +100, muttei tarkoita prosenttiarvoja vaan Adoben omaa asteikkoa. Saman säädön voi tehdä myös Lightroomissa.

Lyhyimmän polttovälin jousenkaarivääristymän pystyi korjaamaan paremmin ohjelmallisesti kuin käsin, mutta jäljelle jäävä lievä tynnyrivääristymä piti korjata vielä erikseen ACR:n liukusäätimellä.

Nämä geometriset virheet, ja myös vinjetoinnin sekä hyvin lievän kromaattisen aberraation pystyy korjaamaan jo kuvausvaiheessa automaattisesti, koska Tamronin korjausprofiili siirtyy objektiivista sähköisesti Sonyn runkoon.

Objektiivin sisäisen varusohjelman eli firmwaren pystyy päivittämään uusimpaan versioonsa lataamalla päivityspaketin Tamronin kotisivulta. Aikaisemmista objektiivimalleista poiketen ei päivitystä asenneta kameran rungon kautta, vaan suoraan objektiiviin sen USB-liitännän kautta.

Diffraktion määrään ovat vaikuttamassa himmenninarvon lisäksi myös kennon resoluutio ja lopullisen kuvan koko. Vasta f/16 tuotti havaittavan määrän diffraktiota näytöltä katsottaessa, mutta edes A2-kokoisista tulosteista se ei sanottavasti erottunut.

Objektiivi soveltuu suoritusarvojensa ja valovoimansa ansiosta parhaiten potrettikuvaukseen ja tapahtumien dokumentointiin nimenomaan silloin kun objektiivien vaihtoon ei ole aikaa tai muuten mahdollisuutta. Mitatut suoritusarvot ovat hyvin tasapainossa objektiivin hinnan, koon ja painon kanssa.

Mittauksia

Resoluutiokäyriä TE-42-testitaulusta seitsemän eri polttovälin optimaalisesti parhaiten toistavilla himmenninarvoilla. Punainen mittauskäyrä on kontrasti/resoluutio kuvan keskeltä ja muunväriset läheltä nurkkia.