Fotofinlandia uudistettiin kokonaan 2018. Kilpailua järjestävän Finnfoto ry:n tavoite oli päivittää kilpailu sellaiseksi, että se innostaa yhä useampia valokuvaajia osallistumaan siihen. Uudistukseen otettiin mallia useista kansainvälisistä kilpailuista, esimerkiksi FEP:n eli Federation of European Photographers –järjestön vuosikilpailusta, johon osallistuu vuosittain runsaasti suomalaisvalokuvaajia.

Merkittävin uudistus oli se, että nyt kilpailu on avoin kaikille. Muita suuria muutoksia olivat, että kilpailussa on nyt useita eri kategorioita, ja että tuomaristo koostuu kansainvälisistä valokuvaajista, jotka kaikki ovat kokeneita arvioijia. Aiemminhan kilpailuun osallistuttiin vapaavalintaisella kuvasarjalla ja voittajan päätti yksi, vuosittain vaihtunut tuomari.

Suomen Ammattivalokuvaajien ja FEP:n toiminnanjohtaja Anna Kaleva-Tsagklas oli tekemässä kilpailu-uudistusta ja hän kertoo, että sen taustalla oli tavoite nostaa suomalaisen valokuvauksen tasoa, saada yhä useampi kuvaaja osallistumaan ja saada näkyvyyttä sille myös mediassa.

”Fotofinlandiaan voi nyt lähettää useita kuvia ja niitä voi lähettää myös eri kategorioihin. 2018 kuvia lähetettiinkin ennätysmäärä ja samoin osallistujamäärä oli suurin koko kilpailun historian aikana”, kertoo Kaleva-Tsagklas. Hän uskoo, että juuri kategoriauudistus lisäsi kilpailun kiinnostavuutta. Siksi tänäkin vuonna kisataan mainos-, taide-, kuvitus-/digitaalinen taide, luonto-, muoto- ja lehtikuva –kategorioissa. Lisäksi portfoliolle on oma sarjansa.

Kokenut kansainvälinen tuomaristo on tasa-arvoinen osallistujille

Uudistetussa Fotofinlandiassa finalistit ja voittajakuvat valitsee jälleen kansainvälinen tuomaristo, jossa on 5 henkilöä. ”Suomessa valokuvausalan ihmiset tuntevat toisensa ja siten he tuntevat myös toistensa kuvat. Kun tuomaristo on kansainvälinen, katsovat he vain kuvia ilman mitään tietoa kuvaajasta.”

Kansainvälinen tuomaristo valitaan aina kilpailuun kerrallaan. ”Fotofinlandiaan valituilla tuomareilla on usean vuoden kokemus valokuvakilpailujen tuomaroinneista ja he edustavat valokuvauskentän eri aloja. Tällä on pyritty siihen, että tuomarointi on aina mahdollisimman tasapuolista osallistujille.”

Kaleva-Tsagklas korostaa sitä, että taitavan tuomarin tärkein ominaisuus on se, että hän pystyy arvioimaan kuvia objektiivisesti myös oman erikoisosaamisalueensa ulkopuolelta. ”Hyvän kuvan lainalaisuudet, kuten tekninen osaaminen, visuaalinen vaikuttavuus, sommittelu ja luovuus, pätevät kaikissa eri kategorioissa. Hyvä ja asiansa osaava tuomari tunnistaa ne riippumatta siitä, edustaako kyseinen kuva juuri hänen omaa valokuvauksen alaansa tai edes makuaan.”

Kaleva-Tsagklas nostaakin tuomareiden valinnassa merkittäväksi kansainvälisen kontaktiverkoston joko omien kokemusten tai saatujen suositusten perusteella. ”Hyvä tuomari on valokuvaajien joukossa kokonaan oma alalajinsa; kaikki huippukuvaajat eivät välttämättä ole hyviä kuva-arvioitsijoita ja osa parhaista tuomareista ei välttämättä ole itse huippukuvaajia. Tärkeimmät valintakriteerit ovat aina arviointikokemus ja sen kautta saatu ymmärrys laaja-alaisesta kuva-arvioinnista.”

Uudistettu Fotofinlandia antaa laaja-alaisen kuvan suomalaisen valokuvauksen tasosta

Kilpailun kategoria –uudistus takaa sen, että yhä useampi kuvaaja voi tulla palkituksi ja saada siten julkisuutta omalle työlleen. Kuvien katsojille palkitut kuvat antavat kattavan läpileikkauksen Suomen huippukuvista, tuovat esille kuvaajia ja kenties innostavat katsojia seuraamaan yhä tarkemmin valokuvausalaa ja sen tapahtumia. Seuraavaan kilpailuun osallistumistaan pohtivalle vuoden 2018 voittajakuvat antavat puolestaan käsityksen siitä, mihin on pyrittävä, jos haluaa itse tulla huipuksi.

Mainoskuva

Do You Always Get the Whole Truth, Onni Wiljami Kinnunen

Taidekuva

Kuvituskuva / digitaalinen taide

Holy Diver, Markku Pajunen

Luontokuva

Satumetsän viisas, Markus Varesvuo. Myös koko kisan voittaja.

Muotokuva

Port worker, Onni Wiljami Kinnunen

Lehtikuva

Päivi Tuovinen

Hääkuva

Heidi & Pasi, Jetro Stavén.

Portfoliosarja

Ice Hole, Sami Kero