Uuden oppiminen on aina ollut tärkeä osa kameraseuratoimintaa. Jo ensimmäiset amatöörien yhdistykset 1840-luvun Britanniassa saivat alkunsa juuri halusta ottaa selville, mistä valokuvaamisessa oikein oli kyse. Yhdistykset toivat ja tuovat yhä ihmiset yhteen, tiedot ja ajatukset valokuvauksesta siirtyvät eteenpäin.

Jo alusta lähtien myös Kameraseuran jäsenet ovat hakeneet oppia vaihtamalla kokemuksia keskenään, osallistumalla seuran järjestämiin valokuvakilpailuihin, seuraamalla kerhoiltojen esityksiä sekä tutustumalla valokuvakirjallisuuteen. Seuran omasta piiristä kehittyi ennen pitkää valokuvauksen taitajia, jotka kävivät kertomassa valokuvauksesta muuallakin ja laativat itsekin kuvausoppaita. Perustajajäsen Erland Piirisen Valokuvaus-opas julkaistiin jo 1920, vuotta ennen yhdistyksen perustamista. Seuran jäsenet ehtivät 1970-luvulle tultaessa tehdä jo kymmenkunta valokuvausopasta.

Ensimmäiset varsinaiset kurssit valokuvauksesta seura järjesti 1920-luvulla kutsumalla saksalaisen valokuvaaja Artur Ranftin tänne kertomaan piktorialistisesta taidekuvauksesta. Tämän jälkeen kurssitoiminnassa oli pitkä tauko, ja kurssit vakiintuivat seuran ohjelmaan vasta 1970-luvun lopulta lähtien.

Kameraseuran kasvaessa entistä useampi uusi jäsen tarvitsi perustietoja valokuvauksesta. Niitä tarjosivat kurssit, joiden rinnalle tulivat työpajat. Näissä oli mahdollista syventää valokuvauksellista näkemystä ja edistyä valokuvailmaisussa. Koulutuksen rungon muodostivat pitkään mustavalkokuvauksen pimiökurssit. Työpajoja järjestettiin harvemmin, mutta ne uudistivat myös kerhotoimintaa.

Kameraseuran koulutustoiminnan mullistuksen käynnisti vuosituhannen vaihteen jälkeen digitaalisen valokuvauksen läpimurto. Ensin tulivat digikuvauksen tekniikkaan liittyvät peruskurssit, mutta laajemmin muutos näkyi noin vuodesta 2005 alkaen, kun seuran jäsenmäärä alkoi nousta digikuvauksen yleistyessä. Kurssitoiminnasta sukeutui yksi seuran tärkeimmistä toimintamuodoista. Kurssien määrä kohosi enimmillään 50:een vuodessa. Viimeisen vuosikymmenen aikana kursseja on järjestetty valokuvauksen peruskursseista ja sommittelusta studio- ja maisemakuvaukseen. Työpajatkin ovat yhä kuuluneet ohjelmaan. Kursseille ovat voineet osallistua myös Kameraseuraan kuulumattomat valokuvauksen harrastajat, ja niitä ovat pitäneet sekä seuran omat jäsenet että kouluttajat, jotka eivät ole kuuluneet Kameraseuraan.

Tämän palstan artikkelisarja perustuu Kameraseuran juhlavuonna ilmestyvään 100-vuotishistoriaan.