Kamera-lehti julkaisi vuonna 1964 kirjoituksen, joka ennusti kohta koittavan ajan, jolloin valokuvia ei enää oteta filmille vaan ne tallentuvat ”kuvasisällön omaaville sähköimpulsseille”. Tuo aika alkoi sarastaa 1980-luvun jälkipuoliskolla. Yksi sen airut oli tuolloin Fotokina-messuilla esitelty filmitön kamerauutuus. Digitaaliset kamerat tulivat markkinoille seuraavalla vuosikymmenellä, mutta tavallisen harrastajan kukkarolle sopivia malleja ilmaantui vasta vuosituhannen vaihteen lähetessä. Digikameroiden myynti ylitti filmikameroiden myynnin vuonna 2003. Valokuvauksen digitalisoitumista on luonnehdittu suurimmaksi muutokseksi sitten valokuvan keksimisen. Ainakin Kameraseuran toiminnassa se vaikutti lähes kaikkeen.

Muutos oli nopea. Kameraseura järjesti ensimmäiset digivalokuvauksen kurssinsa ja perusti Digikerhon 1990-luvun lopulla. Seuraavan vuosikymmenen puolivälissä digikuvaus oli jo syrjäyttänyt filmin vallitsevana teknologiana kerhoilloissa.

Digitalisoituminen ei muuttanut pelkästään kuvauskalustoa ja jälkikäsittelyä, vaan se vaikutti myös seuran toiminnan sisältöihin. Digikerhon lisäksi syntyi kerhoja, joissa digitaalisuus oli oleellinen osa ohjelmaa: AV-illassa katsottiin jäsenten valmistamia häive-tekniikkaa ja äänimaisemaa yhdistäviä audiovisuaalisia esityksiä, ja K-movie toi jäsenille tilaisuuden esitellä digikameroilla kuvattuja videoita. Molemmissa tietenkin myös opiskeltiin näitä uusia medioita. Digitalisoituminen näytti aluksi tekevän lopun pimiötyöskentelystä, mutta vähitellen filmikuvauksen ystäviä ilmaantui niin, että heitä varten seura perusti Pimiö-ryhmän. Se on käyttänyt seuran omaa pimiötä. Kun kuvan siirto internetiin helpottui, seuran kerhot ottivat netin kuva-galleriat ja sitten sosiaalisen median kerhotoiminnan avuksi.

Digi on vaikuttanut Kameraseuraan myös toimintaympäristön muutoksen kautta. Kun digikuvaus yleistyi, se lisäsi valokuvauksen harrastajamääriä ja pian myös seuran jäsenmäärää. Näin on tapahtunut muuallakin Suomessa. Seuran kasvua seurasi kurssitoiminnan kasvu. Sitäkin voi pitää epäsuorasti osin digitalisoitumisen seurauksena. Seuran jäsenlehti Kameraseuran Uutiset muuttui 2014 digitaaliseksi, ja Kamera-lehti sai kohta digiversionsa painetun lehden rinnalle.

Kehitys on uudella tavalla tuonut esiin seuratoiminnan hyvät puolet. Internetiin on syntynyt valokuvaharrastajien some-yhteisöjä, mutta ne eivät ole korvanneet aktiivista tässä-ja-nyt –yhteisöä, jonka löytää kameraseuroista.

Tämän palstan artikkelisarja perustuu Kameraseuran juhlavuonna ilmestyneeseen 100-vuotishistoriaan