Kirjeitä Kamchatkan karhuilta

Kirjoittanut 26.8.2022

Kumivene lähestyy Kuriilijärven rantaa, ja hetkessä tajuan, että rantautumispaikassamme makoilee kuusi karhua. Mitä tehdä? Odotammeko niiden häipyvän vai haemmeko toisen paikan? Emme hae, vaan suuntaamme juuri siihen missä karhut loikoilevat, hitaasti ne väistyvät takavasemmalle pois meidän tieltä.

Rantaudumme, kahdeksan valokuvaajaa, venäläinen matkanjohtajamme ja kaksi aseistettua puistonvartijaa.

Tämä artikkeli on tilaajille

Kirjaudu sisään tai osta käyttöoikeus palveluun. Painetun lehden tilaajana sinulla on lukuoikeus artikkeliin – valitse Kirjaudu.