KUVAKISATUOMARIT TARPEETTOMIA? (OSA 2)

Kirjoittanut 3.5.2023

– Onko luovaa tekoälyä vuonna 2023?

”Tekoälystä” kohistaan nyt yleisesti OpenAI:n ChatGPT-ohjelman tultua viime syksynä  ilmaiseksi kenen tahansa käytettäväksi. Se on tekstigeneraattori, joka kirjoitetun  pyynnön saatuaan analysoi jo olemassa olevaa valtavaa tekstimassaa. Sieltä se poimii vastaukseensa todennäköisimpiä sanoja edellisten perään.

Entäpä sitten kuvien generointi? Tekoälyohjelmalle voi kirjoittaa pyynnön halutusta kuvasta. Ohjelma analysoi valtavaa kuvamassaa ja laatii sen perusteella hybridikuvan. Sitä voidaan vielä muokata vaikkapa jonkin taidesuunnan tai taiteilijan tyylin mukaiseksi (ks. otsikkokuvan esimerkit).

Edellisessä blogissa scifiparodioitiin tekoälylle kehittyneistä kyvyistä vaikkapa kilpailukuvien luomiseen. Mainittuna vuonna 2037 huikeasti kehittynyt tekoäly ei kuitenkaan edelleenkään ”ymmärtänyt”, mitä ovat ihmisen käyttämät käsitteet ”luovuus” tai ”taide”.

Eihän niitä olekaan helppoa selittää tyhjentävästi. Entä mitä tekemistä tekoälyllä – tai tosiälyllä –  on luovuuden kanssa?

Nepä  olisivatkin hyviä koekysymyksiä vaikkapa nykykoulujen lukiolaisten vastattaviksi! Allaolevat ChatGPT:n kirjoittamat vastausesimerkit voisivat näyttää opettajasta varsin kelvollisilta, hyvin opetetun – ja mainiosti lukutaitoisen! – koululaisen vastauksilta.  Samaa kysymystä toistettaessa ChatGPT antaa hiukan eri sanoilla samansisältöisiä vastauksia, niistä kukin kelpo tekstiltä vaikuttava koevastaus. Opettaja voisi ällistyä koko luokan äkkiä kohonneesta tasosta!

Sitten hän tosin ehkä  järjestäisikin kirjoituskokeet valvotusti  luokassa, kännykät kiellettyinä! Joissakin kouluissa ja yliopistoissa on toki jo herätty ja käsitelty opetuksessa ”generatiivisen tekoälyn” uhkia ja mahdollisuuksia. Tekoälylle on myös syötetty tekstejä ja kysytty, ovatko ne sen itsensä kirjoittamia. Hyvin se niitä tunnistaa.

”Koevastauksia” koululaisille

Lukija voi kysyä itse ChatGPT:ltä vastauksia allaoleviin kysymyksiin ja verrata allaoleviin vastauksiin. Luultavasti hän saa – hiukan eri sanoin – seuraavankaltaisia vastauksia.

Kysyttiin suomeksi: Onko luovaa tekoälyä olemassa? ChatGPT vastasi:

 ”Luovaa tekoälyä on olemassa, mutta se ei vielä ole täysin kehittynyttä. Tekoälyllä on mahdollisuus luoda uusia ja mielenkiintoisia asioita, kuten maalauksia, musiikkia, runoja ja tarinoita.

Luova tekoäly perustuu syväoppimiseen ja koneoppimiseen, joita käytetään tietokoneohjelmien kouluttamiseen havaitsemaan kaavoja ja yhdistämään ideoita eri tietokoneohjelmiin.

Esimerkiksi joissain tutkimusprojekteissa on kehitetty tekoälyjärjestelmiä, jotka kykenevät luomaan uusia valokuvia tai jopa maalaustaidetta käyttäen hyväksi syväoppimista ja neuroverkkomalleja. Näissä tapauksissa tekoäly pystyy luomaan uusia kuvia tai maalauksia, mutta se ei pysty tarkastelemaan luovaa tuotosta samalla tavalla kuin ihminen.

Lyhyesti sanottuna, vaikka tekoäly voi luoda uusia asioita, se ei voi korvata ihmisen kykyä oivaltaa uusia ja omaperäisiä ideoita ja yhdistää niitä luovasti. Ihmisellä on ainutlaatuinen kyky luoda ja tulkita taidetta, joka perustuu vuorovaikutukseen tunteiden ja ajatusten välillä, ja tämä on edelleen alue, jossa tekoäly ei pysty korvaamaan ihmistä.”

Seuraavat ovat lyhennelmiä saaduista vastauksista. Uudelleen tuota samaa kysyttäessä ChatGPT ”generoi”:

”…Luovuuden käsite liittyy vahvasti ihmisen kykyyn keksiä jotain uutta ja omaperäistä, mikä on haastavaa tekoälylle, joka perustuu datan ja sääntöjen analysointiin. Tekoäly voi kuitenkin kehittää ja soveltaa luovia ratkaisuja tiettyjen tehtävien suorittamiseen, kuten kuvien tai musiikin luomiseen.

Onko tekoäly todella älykäs? ChatGPT:n vastasi:

”…Tekoäly on kuitenkin vain ohjelma, joka on suunniteltu suorittamaan tiettyjä tehtäviä. Vaikka se voi olla erittäin tehokas ja nopea suorittamaan näitä tehtäviä, se ei ole tietoinen tai älykäs samalla tavalla kuin ihmiset ovat. Tekoälyllä ei ole omaa tietoisuutta tai ajattelukykyä, vaan se perustuu ohjelmoijien ja käyttäjien antamiin ohjeisiin ja tietoihin.

Lyhyesti sanottuna, tekoäly on erittäin tehokas työkalu, mutta se ei ole tietoinen tai älykäs samalla tavalla kuin ihmiset ovat.”

Onko tekoäly luova? ChatGPT  vastasi:

”…Kuitenkin, tällainen luovuus on rajoittunutta, sillä tekoälyllä ei ole kykyä ilmaista tai ymmärtää emootioita, jotka ovat tärkeä osa monia luovia töitä. Lisäksi tekoäly tarvitsee lähtötiedot ja säännöt, joiden perusteella se luo uutta materiaalia, ja se voi olla haastavaa tai jopa mahdotonta ylittää nämä rajoitukset joissakin sovelluksissa.

Joten vaikka tekoäly voi olla luova tiettyjen rajoitusten sisällä, ihmisen luovuus on edelleen paljon monimuotoisempaa ja laajempaa. Ihmisen kyky ymmärtää ja ilmaista emootioita sekä luoda uusia ideoita ja yhdistellä asioita ennennäkemättömillä tavoilla on ainutlaatuista ja vaikea jäljitellä tekoälyn avulla.”

Voiko tekoälyllä tehdä taidetta? ChatGPT vastasi – mitäpä taaskaan muutakaan syötteittensä varassa kuin:

”…On kuitenkin tärkeää huomata, että tekoälyn luoma taide on yleensä vain ohjelman tuottamaa dataa, joka ei välttämättä ole taiteellisesti arvokasta ilman ihmisen arviointia. Tekoäly voi toimia työkaluna taiteilijalle tai inspiraation lähteenä, mutta taiteen tulkinta ja arvostelu vaativat yhä ihmisen perspektiiviä ja arviointia.”

Taidekuvien haaste

Pinnallinen koristeellisuus tai pelkkä visuaalinen vaikuttavuus, tuomarien muutamassa sekunnissa silmäilemä,  riittävät joissakin kuvakilpailuissa. Poikkeavien kuvien pohdintaan ei massakilpailujen tuomareilla ole edes aikaa. Moitteettomat massakuvat pärjäävät – ja haukotuttavat katsojia, jotka haluaisivat nähdä taiteellisesti uutta.

Kauppiaat ja turistioppaat ovat aina ohjanneet valokuvaajia ”parhaisiin kohteisiin” (best view). Takuuvarmojen tulosten samankaltaisia toisintoja onkin usein nähty palkittuina kuvakilpailuissa.

Jo ties kuinka kauan on googlaamalla pystytty löytämään toisiaan muistuttavia kuvia – siis visuaalisesti samankaltaisia. Entä kuvan tarkoituksen ja sisällön, uuden syvällisen taiteellisen merkityksen analysointi ja arviointi? Sitä ylivoimaisempaa se on tekoälylle, mitä omaperäisempi eli luovempi  kuvateos on.  Kuvien ”generointikin” pohjaa jo entuudestaan olemassa olevaan visuaaliseen materiaaliin. Taide sen sijaan ei toista, vaan luo uutta, erilaista, lisää.

Entä kuvakilpailut: ”viimeinen sana” 10.3.2023…

Midjourney-tekoälyohjelman generoimien kuvien mahdollisuuksista kilpailuissa voit saada käsitystä katsomalla  YLEn Areenasta 10.3.2023 julkaistun keskustelun ”Viimeinen sana” (https://areena.yle.fi/1-63997440).

Mitä mieltä olet niistä kahdesta esimerkistä? Voisivatko ne olla tyrkyllä kuvakilpailujen palkinnoille?

Mikä helpotus tulevaisuudessa : Ei enää kameraa, ei kohteiden vaivalloista valokuvaamista! Ohjelmalle vain kirjoitettaisiin selostuksia halutuista kuvista. Kilpailevan ”kuvaajan” luovuus olisikin nyt kuvaideoitten syöttämisessä sanoina! Kisan lisävaatimus: tulos ei saisi muistuttaa aiemmin palkittuja kilpailukuvia. Algoritmi hylkäisi sen muutamassa sekunnissa.  Purnausta aiempia muistuttavista voittajakuvista ei tarvitsisi tuomareiden enää kuunnella – mutta eipä tosin tarvittaisi enää tuomareitakaan!

”Arvonimistä” voisivatkin sitten kilpailla tekoälyt keskenään. Kaikenlainen manipulaatio olisi sallittu! Kisan voittajalle korkein arvonimi ”Kuvan Luoja”!

17.3.203 Väärä Kurkku

…ja vielä viimeisempi sana 14.3.2023: gpt-4

Open AI julkaisi 14.3.2023 viimeisimmän versionsa – maksullisen – keskustelevasta tekoälysovelluksestaan. GPT-4 pystyy jo analysoimaan kuvien sisältöäkin jonkin verran. Sille syötetyistä aineksista sen ohjelma pystyy rakentamaan jonkinlaista huumoriakin.

…ja  kaikkein viimeisin  sana  – toistaiseksi – 18.4.2023:

..eikä lainkaan yllätys: Suuren valokuvakilpailun voittaja Boris Eldagsen ilmoitti tehneensä kuvansa tekoälyllä, tahallaan, tietoisena testinä:

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009526245.html

Hän halusi herättää keskustelua valokuvauksen tulevaisuudesta: ”Tekoälykuvien ja valokuvauksen ei pitäisi kilpailla keskenään tällaisessa kilpailussa. Ne ovat eri kokonaisuuksia. Tekoäly ei ole valokuvausta. Siksi en ota palkintoa vastaan.”

Valokuvauksen ns. ”arvonimistä” hän ei sanonut mitään.

Voitaisiinkohan perustaa erikseen uusi sarja ”Generated photo hybrids”, jossa kilpailtaisiin pelkästään aiemmasta valokuvamateriaalista synnytetyillä kuvilla ja ”Photo Generator”-arvonimistä? Toteutettaisiin ylpeästi Picasson aikoinaan julistamaa: ”Taide on varastamista”.

…mutta ei siinä vielä kaikki…

Helsingi Sanomat uutisoi tänään 2.5.2023 ( https://www.hs.fi/kulttuuri/ ),  että tekoälyllä on valokuvaaja tietoisesti ja tahallaan huijannut mahtavasti ennenkin –  ja jopa hänen  (Jonas Bendiksen) omia kollegoita maailmankuulussa Magnum-kuvatoimistossa. Sehän tunnetaan äärimmäisen tiukkana dokumentaarisen aitouden vaalijana.  Bendiksen oli julkaissut v. 2021 teksti- ja valokuvakirjan – kauttaaltaan sepitettä, hän jälkeenpäin selitti hämmentyneille hyväuskoisille. Apuna hänellä oli ollut silloinen tekoäly.

 

02.05.2025 Väärä Kurkku