Valokuvaaja Steve McCurry on noussut uutisotsikoihin – legenda kyseenalaistetaan. Onko McCurry sinusta huijari?
Vuosituhannen vaihteessa nousi tosi iso häly, kun Hannu Hautala oli manipuloinut muutamia kuvia Luontohetkiä-kirjaansa. Suomen Luonnonvalokuvaajat antoi ankarat moitteet alan legendalle ja kunniajäsenelleen: Hautala oli antanut ymmärtää aidoksi yksittäisotokseksi kuvan, joka oli yhdistelmä kahdesta.
Yhdistyksen imagoon liittyvä ja sen kuvaajien piirissä vallitseva luontokuvan moraalikoodi oli edellyttänyt ehdotonta dokumentaarista puhtautta. Sitä olivat vaatineet yhdistyksen ohjeetkin. Hautala oli rikkonut niitä.
Magnum Photos -kuvatoimisto vaatii kuviltaan ehdotonta dokumentaarisuutta. Nyt Magnumin maailmankuulun dokumentaristin, Steve McCurryn kunnia on kyseenalaistettu: monia hänen dokumentaarisista kuvistaan onkin manipuloitu!
Sekä uutis- että luontokuvia on manipuloitu aina. Samoin on niiden ”dokumentaarisen aitouden” merkityksestä väitelty, sen perusteita kyseenalaistettu.
Hautala selitti paljastuttuaan, että telkänpoikaset olisivat hyvinkin voineet hypätä pesästään yhtä aikaa, joten yhdistelmäkuva oli ”tosi”. McCurry selittää kiinni jäätyään, että oikeastaan hän onkin visuaalisen tarinan kertoja eikä ahdas dokumentaristi.
Onko McCurry huijari? Vai onko aitoutta turha kuvitellakaan?
Saiko Hautala yhdistää telkänpojat samaan kuvaan? Ja saiko McCurry parannella kuviensa visuaalisuutta? McCurryn esimerkkikuvien perusteella muutokset eivät muuttaneet kuvan kertomaa merkittävästi tai juuri lainkaan. Tekemisten salaaminen onkin näissä ydinkysymys: kuvaajat ovat johtaneet harhaan jättämällä katsojat käsitykseen, että kuvat ovat manipuloimattomia.
Mitä mieltä itse olet? Onko McCurry huijari? Vai onko aitoutta turha kuvitellakaan? Entä rehellisyyttä? Onko vastuu savolaiseen tapaan ”siirtynyt katsojalle”?
P.S. Steve McCurryn kuuluisin valokuva, National Geographic -lehden kaikkien aikojen tärkeimmäksi valokuvaksikin mainittu, on kuva afgaanitytöstä. Tiettävästi kuuluisia vihreitä silmiä ei ole manipuloitu.
Kerro oma mielipiteesi lähettämällä kommentti alla!
Näinä photoshopin kyllästyttäminä aikoina on ehkä hieman naivia alkaa moralisoimaan sen käyttöä. Henkilökohtaisesti näkisin positiivisena kehityksenä, että käyttö vähenisi mutta näin ei valitettavasti tule käymään. Kuvista tulee entistä enemmän pelkkiä illuusioita todellisuudesta. Tähän kehitykseen on vain sopeuduttava.
Mielestäni ihailemani McCurry ei ole tehnyt väärin, vaan on ilmaissut kuvillaan näkemyksensä -niin kuin hän henkilökohtaisesti on tilanteen/kuvaus hetken nähnyt. Toivon vastaavan kehityksen ja sallivuuden jatkuvan. Erikseen on sitten uutiskuvat, tämän päivän mediassa.
Dokumentaarisissa kuvissa värien säätö saisi olla ainoa muokkaus. Objektien lisääminen, poistaminen tai muuttaminen poistaa mielestäni kuvan dokumentaarisen arvon, siitä tulee tavallinen photoshopattu kuva jota ei pitäisi käyttää dokumentaarisena valokuvana.
Jos ”väärä kurkku” kertoisi oikean nimensä – olisi helpompi uskoa hänen motiiviinsa ( mihin tahansa niistä) kirjoittaa väärennetyistä kuvista. Somen ongelma on provokatiivinen teksti, joka kirjoitetaan nimimerkin takaa. Anonyymiys somessa tuhoaa hitaasti kansalaistiedonvälityksen uskottavuuden.
Sanomalehdessä painetun lehtikuvan oletetaan olevan aito ja väärentämätön. Todellisuudessa kuvat ovat indoktrinaatiopaineen alla. Oikeistolainen sitä ja vasemmistolainen tätä.
Olipa kerran vappumarssi. Kansan Uutiset julkaisee kuvaajansa otoksen etusivullaan. Alakulmilta otettu kuva näyttää kaaderit marssimassa liput hulmuten kohti uutta uljasta sosialismia. Samana päivänä kokoomuksen UusiSuomi julkaisee kuvan samasta marssista – jossa vanha veteraanivasuri istuu uupuneen kadun laidalla banderolli maassa.
Kumpi on manipuloitu? Sopii miettiä vastausta.
Valheella on toisaalta lyhyet jäljet.
Mokan lähtökohdan pitää mennä kriisiviestinnän periaatteen mukaan.Totuus pitää kertoa heti…jos asia on epäillyksen kohde. Niinpä valokuvaukselle on paha asia – että joku kiemurtelee koukussa keksien tekosyitä kuten poliitikko.
Jos käryää rysän päältä – pitää sanoa niinkuin asia on.
Mutta kuka meistä puhuu koskaan totta. Tai kuka meistä kuvaa koskaan totta. Facebookissa naiset äähättävät kissakuvan vieressä koska tylppä ja karvainen muoto saa testosterooniryöpyn aikaan..kuvaaja on voinut jättää kuvasta pois vaikkapa pakolaislapsen joka riutuu tuberkuloosissa kissan vierellä. Jos se näytettäisiin, jäisi 137 peukutuksesta kaksi jäljelle.
Tarkoitan että ihmiset eivät haluakaan (visuaalista) totuutta, vaan pakenevat sitä kaikin keinoin.
Ihmiset uskovat vain siihen mitä haluavat uskoa. Hitler sanoi…mitä massiivisempi valhe, sen paremmin se menee perille kansaaan.
Hautala on ikoni. Hän saa tehdä mitä huvittaa. Curry on myös ikoni, mutta elää angloamerikkalaisessa piirissä – jossa on kritiikin mahdollisuus – kun suomessa kritiikki on aina pyhäinhäväistys. Yritys ajaa ihailtu ikoni alas. Siksi Koutaniemen ympärileikkauskuvat jotka mahdollisesti tapattavat tytöt jossain vaiheessa – ovat ulkopuollella kriitikon kosketuksen.
”Suuren mestarin” Hannes heikuran RIP jokseenkin jokainen lehtikuva oli manipuloitu eli kuvista oli poltettu mustaksi kaikki visuaalisuutta häiritsevä. Kun siitä sanoo julki, saa maanpetturin viitan koska tässä maassa kritiikki merkitsee kuvaajan arvoon puuttumista ja samalla hänen diggaajiensa arvoon. Suomessa ei käsitetä että kritiikin tarkoitus on johtaa muuttumiseen ja etsiytymiseen kohti parempaa, siksi suomalainen valokuvaus on liian usein sievistelyä ja hymyä. Mutta realismi, kriittiikki ja totuus. Ne loistavat poissaolollaan. Myös lehtikuvauksessa, jossa kritiikkin pitäisi olla jokapäiväistä.
Näistä syistä myös talous maassamme on polvillaan, kyvyttömyydestä nähdä, missä olemme.
Jore Puusa
Lehtikuvaaja, kuvajournalismin opettaja / työtön.
Kerava
PS. pahoittelen dysleksiastani johtuvia typoja.
Lehdet, kuvatoimistot ovat antaneet ohjeet kuinka saa käsitellä kuvia joita myydään uutiskuvina. Steve McCurry on rikkonut yleisiä ohjeita, jos kuvat on myyty uutiskuvina. Ohjeista huolimatta useampi voittanut uutiskuva näyttää minun silmissäni ohjeiden vastaisesti käsitetyiltä mutta kai ammattimiehet tietävät asian minua paremmin. Uutiskuvia on aina väärennetty jo heti kun valokuvaus on keksitty. Robert Capan mustavalkoisesta valokuvasta Espanjan sisällissodassa tasavaltaisen sotilaan kuolemasta on kiistelty, että saiko miesparka oikeasti päähänsä luodin vai liukastuiko hän koiran paskaan. En tiedä mitä näen kuvassa hatun tupsun vai ulos roiskahtavat aivot.
Luontokuvakilpailuissa on useampi luokka ja niille säännöt eli ns. luomuluokka ja avoin luokka jossa kaikki on sallittua. Taidevalokuvaus on aina avointa luokkaa jossa lähes kaikki on sallittua.
Uutiskuvan uskottavuutta ja kytkentää todellisuuteen yritetään varjella, koska sekin on todella huono tilanne jos mihinkään kuviin ei voida uskoa mutta aina kannattaa katsella kuvia tarkasti ajatuksen kanssa varsinkin uutiskuvia.