Joulupukin tuoma kirja kertoo tuosta ”K-sanasta”: Kitsch on ”paskan absoluuttinen negaatio”. Niin määritteli kuuluisa tsekkikirjailija Milan Kundera, teoksessaan Elämisen sietämätön keveys. Mitenkähän me muut osaisimme määritellä kitschiin törmatessämme, miksi se sitä on? Miksi vaikkapa jokin kuva on kitschiä?
Kirjassaan Taide ja Kitsch (2.painos, LIKE-pokkari, 1994) kirjoittaja, hänkin tsekki, Tomás Kulka pohtii otsikon kysymystä ja Kunderan määritelmää hyvin perusteellisesti. Hän ei hyväksy yleistä ajatusta, että kitsch olisi vain huonoa taidetta. Hänestä kitsch ei nimittäin ole taidetta lainkaan, vaan jotakin muuta omassa kategoriassaan. Taiteeseen – huonoonkin – kuuluu pyrkimys tuottaa uutta elämystä tai merkitystä. Kitsch sen sijaan perustuu ja pitäytyy vanhoihin tuttuihin kaavoihin, toistaen ja vahvistaen, kaupallinen kitsch vieläpä imelää sentimentaalisuutta laskelmoidusti korostaen. Nykyinen postmoderni taide voi kyllä leikitellä kitsch-aiheella. Silloin se kuitenkin yrittää rakentaa – usein ironiaa ja parodiaa hyödyntäen – puuttuneen merkityssisällön. Siten se pyrkii luomaan taideteoksen de novo.
Kulkan mukaan kitschissä on kolme peruspiirrettä. Yksi on juuri katse menneeseen, uuden merkityssisällön tiedostamaton tai tarkoituksellinen karttaminen. Kitsch ei laajenna näkö- ja kokemuspiiriämme taiteen tavoin. Se on konservatiivista. Taide pyrkii olemaan avantgardea.
Kaksi muuta kitschkuvan piirrettä ovat: aihe on vanhastaan tuttu ja välittömästi tunnistettavissa. Lisäksi kitschkuva on täysin yksiselitteinen ja se synnyttää välittömästi voimakkaita tunne-elämyksiä.
Kitsch elää omaa elämäänsä taidemaailman ulkopuolella. Siellä se ei kyseenalaista taiteesta mitään, kuten modernistinen ja poptaide herkeämättä tekevät. Käsitys, että poptaide olisi silta taiteen ja kitschin välillä, on virheellinen.
Kulka käsittelee teoksessa pääasiassa kuvataidetta, mutta vain vähän valokuvaa. Ns. suora valokuvaus – olipa se taidetta tai ei – voi sekin muuntua kitschiksi esim. kuvamanipulaation monenlaisilla keinoilla. (Tuota kauan sitten kirjoittaessaan Kulka ei tainnut aavistaa hallitun manipulaation tulevia mahdollisuuksia todellisen taiteen luomisessa!).
Ei kitsch suinkaan aina ole huonosti tehtyä . Eikä se aina ole krääsää, joka vain jäljittelee jotakin arvokkaampaa. Erinomaisen hyvin tehty ja todella kalliskin voi olla luonteeltaan – (hmm.!) – aitoa kitschiä (jota korostaa epäaitous!).
Sen, mitä kitschinä pidetään, voi aika muuttaa. Suomenkielinen Wikipedia määrittelee syyskuussa 2021 kitschin yleisiksi lisäpiirteiksi paitsi imelän mauttomuuden myös sen, että se pyrkii pakottamaan esiin myönteisiä ja herkkiä tunteita. Kitsch myös kieltää epämiellyttävät totuudet. Iskelmämusiikki ja poliittinen propaganda ovat muita esimerkkejä tyylipuhtaasta kitschistä, samoin kuin kävely käsi kädessä hiekkarannalla kohti auringonlaskua.
”K” – vain pahastako?
Mutta – käsi sydämelle – kyllähän kitsch voi olla hyvinkin ihanaa – olematta taidetta!
Joulu, tontut, pukki, joulukuusi, koristeet: kaikki Kulkan kuvaamat kitschin peruspiirteet täyttyvät: perin tuttua ja turvallista vanhastaan ja heti tunnistettavissa, välitön voimakas miellyttävä tunnereaktio, pitäytyminen tiukasti perinteeseen – eikä minkäänlaista pyrkimystä muutokseen.
Ilmankos kukaan ei liene ehdottanut joulua taiteeksi!
Se onkin tarpeellista, nautittavaa, lumoavaa kitschiä!
HYVÄÄ JOULUA!
Väärä kurkku: ”Kaksi muuta kitschkuvan piirrettä ovat: aihe on vanhastaan tuttu ja välittömästi tunnistettavissa. Lisäksi kitschkuva on täysin yksiselitteinen ja se synnyttää välittömästi voimakkaita tunne-elämyksiä… Siellä se ei kyseenalaista taiteesta mitään… Kitsch myös kieltää epämiellyttävät totuudet jne.”
Meinasin väittää että suosituimmat Instagramin kuvat olisivat kitschiä, koska niitä löytyy lähes kaikki kitschin tunnusmerkit. Kumminkin suosituista kuvista on löydettävissä tuota taiteellista avantgardea jossakin määrin maustamassa konservatiivisyyttä. Luonnollisesti joukossa on poikkeuksia. Mihin sitten kukin vetelee rajoja….
Väärä Kurkku vastaa:
Hyvä lisäys! Some jos mikä syytää kitschkuvien massaa, jonka joukosta taide on työläästi suodatettavissa.
Mutta sitäkin huolestuttavampaa on: mitä enemmän maailmankuvansa muodostaa somen kautta, -yleistä varsinkin nuorilla – sitä epätodellisemman saa. Kuva on mahtava muodostaja. On havahduttu somejättien valtaan, joka voi myös vahingoittaa. Facebook on vuosikausia tiennyt Instagram-kuvien aiheuttamista mielenterveysongelmista nuorisolle – mutta ei ole niistä ilmoittanut saati tehnyt asialle jotakin.
Medialukutaito: siinäpä oiisi ollut tärkeä oppiaine vaikkapa jo koulujen joulutodituksissa 2021!