Kiinteäpolttoväliset peilittömän kameran laatulasit vaihteleviin tilanteisiin ja potrettikuvaukseen.

Peilittömiin kameroihin tarkoitetut Sigman objektiivit jaotellaan kolmeen ryhmään: Art, Contemporary ja Sports. Art-sarjan objektiivit ovat niistä kookkaimpia ja tarkoitettu studioon ja ulkokuvauksiin. Contemporary-sarja on liikkuvalle kuvaajalle, ja nimenomaan silloin kun objektiivin pienuus ja keveys ovat tärkeitä ominaisuuksia. Sports on pääasiassa urheilutapahtumien ja arkojen eläinten kuvaukseen, ja tämän sarjan objektiiveja voi kustomoida omien mieltymysten mukaisiksi. Edelleen Contemporary-sarjan objektiiveihin kuuluu ryhmä, jonka merkintä on yksinkertaisesti I. Molemmat testatut objektiivit kuuluvat tähän ryhmään.

Niitä valmistetaan kahdella eri sovitteella: Sony E ja L-mount. Testattavaksi saatiin Sony-versiot.

Ominaisuuksia

Sigma 24mm F2 DG DN Contemporary on valmistettu magnesiumseoksesta, ja sen paino on 365 grammaa, pituus 72 mm ja paksuus leveimmältä kohdalta 70 mm. Suodinkierteen halkaisija on 62 mm.

Objektiivi on viimeistelty bajonettirenkaan kohdalta roiske- ja pölytiiviiksi. Tarkennusmoottorina on askelmoottori, joka tehtaan ilmoituksen mukaan tottelee kameran tarkennusautomatiikkaa, kuten silmäntunnistusta, siinä missä kameranvalmistajien omatkin objektiivit. Kuvanvakaajaa ei ole.

Optinen järjestelmä koostuu 13 elementistä 11 ryhmässä. Kaksi elementeistä on asfäärisiä, yksi on fluoriittia ominaisuuksiltaan muistuttava mutta sitä kevyempi FLD- eli alhaisen värihajonnan elementti, ja lisänä vielä kaksi SLD (Special Low Dispersion) -elementtiä, nekin värinhajontaa korjaamassa.

Etulinssin pinnassa ei ole fluoriinikalvoa, mutta objektiivin sisällä on Super Multi-Layer -pinnoitettuja elementtejä torjumassa haamukuvia ja valonhajontaa. Himmentimen lehtiä on yhdeksän, ja ne on pyöristetty.

Objektiivilla voi tarkentaa 25 cm etäisyydelle, jolloin kuvautumissuhde on 0,15x eli 1:6,7.

Toimitukseen kuuluu terälehti-tyyppinen vastavalonsuoja ja kaksi objektiivisuojaa. Toinen niistä on perinteinen, suodinkierteeseen tarttuva malli ja toinen kiinnittyy paikalleen magneetilla.

Sigma 90mm F2.8 DG DN Contemporary on valmistettu alumiinista ja magnesiumseoksesta, ja sen paino on 295 grammaa, pituus 64 mm ja halkaisija 60 mm. Suodinkierteen halkaisija on 55 mm.

Linssielementtejä on 11 kappaletta, 10 ryhmässä. Yksi elementeistä on asfäärinen, viisi on SLD-tyyppisiä (Special Low Dispersion) vaimentamassa kromaattista aberraatiota ja värisiirtymää. Erikoispinnoitteena on käytetty Super Multi-Layer kalvoja, joiden tarkoitus on minimoida sisäiset heijastukset ja haamukuvat. Etulinssin pinnassa ei ole fluoriinipinnoitetta.

Objektiivi on käsitelty pöly- ja roisketiiviiksi bajonettiliitännän kohdalta. Lyhyin tarkennusetäisyys on 50 cm, jolla päästään 0,2x eli 1:5 kuvaussuhteeseen. Kuva-alan leveys on silloin 145 mm.

Himmenninlehtiä on yhdeksän, ja ne on pyöristetty. Tarkennuksesta huolehtii askelmoottori. Tarkennusrenkaan liike välittyy suoraan tarkennusmoottorille, sähköisesti. Mekaanista välitystä ei ole. Objektiivin mittoihin ei tarkentaminen vaikuta, jolloin pölyn kulkeutuminen ilmavirran mukana on saatu eliminoitua.

Objektiivin mukana toimitetaan vastavalonsuoja. Se on uritettu ulkopuolelta tarttumaotteen parantamiseksi, samalla kun sisäinen uritus vaimentaa kuva-alan ulkopuolelta tulevaa valoa. Objektiivisuojia tulee ostoksen mukana kaksi. Toinen kiinnittyy suodinkierteeseen, ja toinen pysyy paikallaan magneetin avulla.

Havaintoja

Sigma 24mm F2 DG DN Contemporary:n ulkonäössä on vintage-henkeä, ja vaikutelmaa tukee sen himmenninrengas. Renkaan liike on pykälöity – ja myös merkitty – 1/3-aukon välein. Laitimmaisena merkintänä himmenninrenkaassa on A. Sen kohdalla siirtyy himmentimen säätö kameran rungon hoidettavaksi. Tämä on varsinkin videokuvaajalle mieleen, koska renkaan pykälöintiä ei saa pois päältä.

Tarkennusrengas on sijoitettu objektiivin etuosaan. Sen liike on suunniteltu progressiiviseksi. Renkaan kääntäminen nopeasti muuttaa tarkennuksen välityssuhdetta lyhyemmäksi, mikä on valokuvaajan kannalta hyvä valinta mutta tuottaa päänvaivaa videokuvaajalle, jonka työskentelytapa edellyttäisi että renkaan kiertämä matka vaikuttaisi aina samalla tavalla tarkennukseen.

Toinen, tarkentamiseen liittyvä ominaisuus, on polttovälin muuttuminen. Tämän objektiivin kuvakulma laajenee, kun tarkennetaan kauemmas. Ilmiö ei häiritse valokuvaajaa, mutta videokuvauksessa se aiheuttaa selvästi havaittavan muutoksen kuvan rajautumisessa.

Automaattitarkennus on herkästi reagoiva ja lähes äänetön. Lähin tarkennusetäisyys tuottaa 1:6,7 kuvaussuhteen, joka on melko kaukana makrokuvauksesta.

Tarkennus- ja himmenninrenkaat on uritettu. Mitään kitkamateriaalia niihin ei ole lisätty.

Numeromerkinnät himmenninrenkaassa ovat valkoista maalia, ilman kaiverruksia. Etäisyysasteikkoa ei ole, ei myöskään terävyysalueasteikkoa, koska tarkennusrengas on suunniteltu vapaasti pyöriväksi ilman mekaanista välitystä.

Objektiivin kyljessä on säätövipu, josta valitaan automaatti- tai käsitarkennus.

Vastavalonsuoja on muovia. Se kiinnitetään bajonetilla käyttöasentoonsa ja kuljetuksen ajaksi nurinpäin. Objektiivin kiinnitysrengas on terästä, ja varustettu kumisella tiivisteellä.

Sigma 90mm F2.8 DG DN Contemporary on tyylillisesti saman näköinen kuin 24-millinenkin.

Tarkennus- ja himmenninrenkaat on tässäkin objektiivissa uritettu, eli mitään kitkamateriaalia niihin ei ole lisätty.

Himmenninrengas on tyyliltään samanlainen kuin 24-millisessä. Numeromerkinnät ovat tässäkin himmenninrenkaassa valkoista maalia, ilman kaiverruksia. Tarkennusrengas on niin ikään sijoitettu objektiivin etuosaan. Etäisyysasteikkoa ei ole, ei myöskään terävyysalueasteikkoa, koska tarkennusrengas on suunniteltu vapaasti pyöriväksi ilman mekaanista välitystä.

Objektiivin kyljessä on säätövipu, josta valitaan automaatti- tai käsitarkennus.

Polttovälin muuttuminen tarkennettaessa eli ns. breathing-efekti ei ole tämän objektiivin kanssa mikään ongelma. Videokuvaaja iloitsee.

Objektiivin mukana toimitettava vastavalonsuoja kiinnitetään bajonetilla käyttöasentoonsa ja kuljetuksen ajaksi nurinpäin. Lukitusta ei tuolle kiinnitykselle ole. Runkoa vasten tuleva kiinnitysrengas on tässäkin objektiivissa terästä, ja varustettu kumisella tiivisteellä.

Suorituskyky

Sigma 24mm F2 DG DN C:n resoluutio oli testikamerana käytetyn Sony a7r III:n 42 MP kennon toistokykyä parempi kaikilla aukoilla välillä f/2-11. Piirto oli niin hyvä, että testiohjelmana käytetty Image Engineering ei pystynyt antamaan muita numerotietoja terävyydestä kuin että se ylitti selkeästi kameran kennon maksimiresoluution eli 2652 linjaparin / mm. Toistokäyrät kuitenkin saatiin, ja niitä vertaillessa ilmeni, että suurin terävyys tuli aukolla f/5,6. Myös nurkkapiirto ja kontrasti olivat silloin parhaimmillaan. Terävyyden osalta on objektiivin toistokyky kiitettävää tasoa. Vinjetointi oli korjaantunut jo aukolla f/4. Jos haluaa välttää diffraktiota, ei kannata himmentää enempää kuin aukkoon f/16.

Kromaattista aberraatiota ei löytynyt nimeksikään. Ainoa objektiivivirhe jonka saattoi nähdä, oli melko voimakas tynnyrivääristymä. Objektiivi oli testaushetkellä niin uusi, että sen mukana ei ollut vääristymien korjausprofiilia kameraa varten. Silloinhan korjaus näkyisi ja etsinkuvassa ennen kuin kuvaa edes valotetaan. Adobe Camera Raw -ohjelmassa pystyi antamaan vääristymälle kyytiä, kun valitsi korjauksen tehoksi +23. Lightroomissa toimisi sama säätö, ja samalla teholla.

Vaikka tyynyvääristymän pystyy korjaamaan ohjelmallisesti kokonaan näkymättömiin, on se siitä harmillinen, että siihen kajoaminen kaventaa lopullista kuvakulmaa eli käytännössä pidentää polttoväliä.

Sigma 24mm F2 DG DN Contemporary soveltuu suoritusarvojensa ja valovoimansa ansiosta kaikkeen kuvaukseen, jossa valovoimainen, terävästi piirtävä ja nopeasti tarkentuva laajakulmaobjektiivi on hyvään tarpeeseen – erityisesti silloin kun pitää pysyä vaihtelevien kuvaustilanteiden rytmissä.

Sigma 90mm F2.8 DG DN C:n paras terävyys saavutettiin aukolla f/5,6. Resoluutioarvoksi mitattiin silloin 3532 linjaparia / kuvan korkeus. Tulos on kiitettävää tasoa, sillä testauksessa käytetyn Sony a7r III-kameran 42 MP kennon teoreettinen maksimiresoluutio eli nk. Nyquist-arvo on 2652 LP/KK. Kennon toistokykyä paremmat terävyysarvot mitattiin koko aukkoskaalalla f/2,8–11. Diffraktio alkoi heikentämään terävyyttä aukolla f/16, muttei dramaattisesti. Himmenninarvolla f/22 oli resoluutio vaimentunut jo puoleen siitä, mitä objektiivi terävimmin toistavalla aukolla piirsi. Vinjetointi korjaantui pari aukkoa himmennettäessä. Paras nurkkapiirto mitattiin aukolla f/5,6 ja paras kontrasti aukolla f/8.

Objektiivissa on selkeästi havaittavaa tyynyvääristymää. Adobe Camera Raw:n korjaustyökalu vaati -10:n suuruista korjausta. Tyynyvääristymän korjaus ei kavenna objektiivin kuvakulmaa, mutta teoriassa se voi hiukan syödä terävyyttä.

Korjausprofiilin sisältävän varusohjelman eli firmwaren pystyy kummastakin objektiivista päivittämään uusimpaan versioonsa lataamalla päivityspaketin Sigman kotisivulta, aina kun se julkistetaan. Useimmat Sonyn rungot toimivat päivitystiedostojen välittäjänä, mutta L-sovitteisen objektiivin kanssa pitää olla erikseen hankittu UD-11-päivitystelakka – tosin käytössä olevan kameran merkistä ja mallista riippuen.

Sigma 90mm F2.8 DG DN Contemporary soveltuu suoritusarvojensa ja valovoimansa ansiosta erityisen hyvin potretteihin ja tilannekuvaukseen.

Mittauksia

Sigma 24mm F2 DG DN Contemporary -objektiivin suoritusarvoja käyriksi muunnettuina, aukoilla f/2,8, 5,6 ja 16. Punainen linja tarkoittaa mittaustulosta kuvan keskeltä, muunväriset ovat lähempää kuva-alan nurkkia.

Sigma 90mm F2.8 DG DN Contemporary -objektiivin resoluutiokäyrät himmenninaukoilla f/2,8, 5,6 ja 16 mitattuna. Punainen linja tarkoittaa mittaustulosta kuvan keskeltä, muunväriset ovat lähempää kuva-alan nurkkia.