MUUTOSTEN AIKA

Tämä ja ensi vuosi ovat monessa asiassa muutosten aikaa. Kaikista muutoksista ei aina tiedä etukäteen tuleeko niistä hyviä vai huonoja. Miten ensimerkiksi kameraseurat pysyvät muutosten mukana edelleen virkeinä toimijoina? Ihmisten aika on yhä enemmän kortilla ja etäkokoontumiset ovat tulleet jäädäkseen.

Etätoiminnassa on paljoon hyvää; ne houkuttelevat ehkä enemmän osallistujia, kun matkoihin ei mene aikaa. Kun ottaa huomioon, että kameraseurojen jäsenistöstä suuri osa on varttuneempaa väkeä, voi kerhotiloihin siirtyminen varsinkin talviaikaan olla myös rasittava ja liukkaiden kelien aikaan vaarallinenkin.

Suuri osa kursseistakin taipuu mainiosti etänä pidettäviksi. Kurssilaisista on myös kilpailtava, koska tarjonta on lisääntynyt kovasti. Kannattaako hinnalla enää kilpailla, vai pitäisikö siirtyä tarjoamaan mahdollisimman laadukasta, uutta ja erilaista näkemystä?

Monenlaisia haasteita on edessä, jotta toiminta jatkuu mielekkäänä ja myös uusia sukupolvia kiinnostavana.

Spontaani-, nyt ja heti toimintamalli istuu huonosti seuratoimintaan, jossa perinteisesti on istuttu yhdessä salissa, juotu kahvia ja seurusteltu. Sen lisäksi sitten on jotain ohjelmaa myös. Nyt asetelmat ovat vaihtumassa. Se kahvikupillinen ei enää houkuttele väkeä paikalle.

Luontoharrastus ja luontokuvaus ovat varmaan suosittuja vielä seuraavalla vuosikymmenelläkin, mutta miten käy muiden genrejen suosion kanssa? Jos tekoälyn käyttö ja näkyvyys yleistyvät sitä mukaa, kun ohjelmien käyttö helpottuu ja tekoäly oppii tekemään parempia kuvia, niin vaikuttaako se omaan kuvaamiseemme? Se jää nähtäväksi.

Kaikki kuvankäsittelyohjelmat alkavat olla AI-pohjaisia tai avusteisia, joten sitä kautta tekoälyn käyttö hiipii hissukseen osaksi jokaista kuvaa, jos sitä vähänkin säädetään. Se on väistämätön kehityskulku.

Tällaisia mietteitä tällä kerralla. Aika ja uusi vuosi näyttävät mitä tuleman pitää. Toivon kuitenkin teille kaikille mukavaa ja kuvauksellista loppuvuotta.