Tarkkaa vai epätarkkaa? Kumpaa kuvassa on enemmän?

Tarkan osion osuus kuvassa on aikamoinen muoti-ilmiö. Nyt viime vuosina pienen terävyysalueen kuvat ja ns. bokeh ovat olleet muodissa. Samoin oli 1900-luvun alkupuolella, jolloin etenkin muotokuvat olivat eteerisen häilytettyjä, filmitähtityyliin.

Tässä välissä onkin sitten nautittu kauttaaltaan terävistä kuvista – varsinkin digiaikana. Mutta mitä tämä vaikuttaa kuvan tunnelmaan ja luonteeseen? Katsommeko ripitarkkaa kuvaa enemmän dokumentaarisena hetken pysäytyksenä kuin kuvaa, jossa on myös epätarkkoja alueita? Onko osittain pehmeä kuva sinusta miellyttävämpi?

Sinä päätät, mikä osa kuvastasi on tarkkaa ja mikä ei. Tarkan ja epätarkan alueen tietoisella valinnalla vaikutat kuvan kerrontaan.

Välillä tarkentamisen onnistuminen ei ole kuitenkaan helppoa. Tässä numerossa (10–11/2017) on kaikenkattava artikkeli tarkentamisesta, josta löydät vinkit eri tilanteisiin.

Jos sitä vastoin kaipaat kuviisi tavallista enemmän pehmeyttä, niin yksi ratkaisu ovat pehmytpiirtosuodattimet. Timo Ripatti esittelee eri vaihtoehtoja artikkelissaan.

Tarkennuksen ja pehmennyksen lisäksi paneudumme tällä kertaa matkakuvaukseen. Suomalaiset tekivät tänä kesänä peräti 3,4 miljoonaa ulkomaan vapaa-ajanmatkaa. Ja monet ottavat matkallaan myös kuvia. Mutta minne kannattaisi lähteä, jos haluaa keskittyä matkalla erityisesti kuvaamiseen? Muutaman esimerkin löydät tästä lehdestä.

Vuosi vaihtuu piakkoin. Ja me teemme jo kovaa vauhtia ensi vuoden lehtiä.

Tammikuussa luvassa on liikkeen kuvaamiseen keskittyvä numero. Siinä kerromme, miten urheilukuvaaja pysäyttää liikkeen. Ja miten sitä vastoin aaltojen liplatuksesta saa hienoja liikekuvia.

Lisäksi keskitymme valaisuun. Moniosainen sarja käsisalamalla kuvaamisesta alkaa. Ja testissä on kolme kiinnostavaa led- ja akkusalamaa.

Hyvää vuoden vaihdetta ja näkemisiin!